Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Joulu Lapissa

Kuva
Joulu Lapissa on ollut haaveissa monta vuotta, ja nyt vihdoin saimme haaveen toteutettua. Saavuimme Pyhätunturille keskiviikkona 21.12 varhain aamulla, kun päätimme aika pikaisesti startata matkaan yötä vasten varhaisaamun sijaan. Ratkaisu oli hyvä, sillä kolmevuotias nukkui suuren osan matkasta ja me aikuisetkin saimme matkan päälle nukuttua muutaman tunnin. Lisäksi oli mukavaa, kun keskiviikkopäivä ei kulunut autossa vaan saimme asettua aloillemme.  Pyhätunturi on perheellemme tuttu kohde useammalta käyntikerralta, joskin välillä ehti kulua useita vuosia, kun emme Lappiin juuri suunnanneet. Pidän Pyhästä lomakohteena todella paljon: aktiviteetteja ja tekemistä riittää mutta samoin riittää rauhaa ja hiljaisuutta. Itse asiassa muutamana päivänä ennen joulua tuntui olevan hyvinkin hiljaista, ja sehän sopi meille hyvin. Emme kaivanneet joulunviettoon väentungosta ja ruuhkia, emmekä niistä joutuneetkaan kärsimään.
Joululomaamme sisältyi joulutohinoiden lisäksi liikuntaa ja ulkoilua muka…

Takaisin juoksuvauhtiin

Kuva
Viime viikko oli nahkea. Marrasputken jälkeen tuli pitkästä aikaa ensimmäinen viikko, etten saanut juostua yhteensä edes kahtakymmentä kilometriä. Itsenäisyyspäivänä kävin kipakassa pakkasessa juoksemassa hieman yli seitsemän kilometriä ja perjantaina kävin tekemässä matalalla sykkeellä reilun kymmenen kilometrin lenkin. Siinä kaikki. Mutta onneksi selityksiä riittää:

Maanantaina 5.12 aikataulut mättivät pahan kerran, kun auton huollossa sai odotella hieman yli kolme tuntia. Ja ei, en voinut käyttää odotusaikaa lenkkeilyyn, koska mukana oli Syyspoika, joka halusi tarkastella viereisen autoliikkeen valikoimaa juurta jaksain.Keskiviikkona oli kurkku kipeä. Muut perheenjäsenet ovat olleet enemmän ja vähemmän flunssaisia, ja taisin tehdä viisaan ratkaisun, kun en suunnitelmistani huolimatta lähtenyt lenkille. En ainakaan tullut kipeämmäksi ja pääsin perjantaina lenkille.Viikonloppuna oli kahdet pikkujoulut. Sunnuntaina piti lenkkeillä mutta ehkä oli kuitenkin viisasta pyhittää lepopäivä, …

Itsenäisyyspäivänä ajatuksia kohti kevättä

Kuva
Hyvää itsenäisyyspäivää!

Meillä ei voisi sää paljon upeampi enää olla. Pakkasta 16 astetta ja huikean hieno auringonpaiste: talvisäätä parhaimmillaan. Toki kylmyys on sitä luokkaa, että ulkona ei viitsi ainakaan seisoskella kovin pitkään, mutta aamun lumitöitä tehdessä ei tullut vilu, kun oli riittävästi vaatetta päällä.


Olen nyt ihan tosissani yrittänyt ryhdistäytyä lihaskuntotreenin ja kehonhuollon suhteen. Yhtenä hyvänä innoittajana toimii HCR, jonka jouluhaaste tuo päivittäin eteen erilaisia pieniä treenejä. Esimerkiksi tänään ohjelmassa olivat aasinpotkut, jotka sujuivat kätevästi heti lumityörupeaman jälkeen.


Yksi suuri innoittaja treenin parantamisessa on tuleva kevät: ilmoittautuminen toukokuun Helsinki City Runiin on tehty! Edessä on siis elämäni ensimmäinen puolimaraton, ellei mutkia matkaan ilmaannu, ja siihen haluan valmistautua huolella.

Treeni ei toki rajoitu pelkästään juoksuun ja HCR jouluhaasteeseen vaan teen myös Polarin ohjelman mukaisia core-, voima- ja liikkuvuush…

Marraskuun valintoja

Kuva
Marraskuuta määritteli hyvin paljolti marrasputki, joka sujui yllättäen katkeamattomana ja varsin leppoisana. En tiedä, oliko marrasputki syynä siihen, että tämä vuodenaika ei tuntunutkaan niin tummasävyiseltä kuin etukäteen pelkäsin.
Tuli toki tehtyä muutakin kuin juostua putkessa. Töitä nyt ainakin. Kotitöitäkin jonkin verran, vaikka ne tuppaavat jäämään sivuun heti, kun kiirettä on yhtään enemmän. Lumitöitäkin sai tehdä, vaikka kuukausi oli säiden suhteen hyvin vaihteleva.
Pimeää vuodenaikaa pyrin selättämään valoenergialla. Vuodenaikavaloja ulos, tähtivalo sisälle ikkunaan, kynttilöitä ja ennen kaikkea ulkoilua päivänvalossa, jos vain mahdollista - siinä tärkeimmät energiaelementit.
Marraskuuhun mahtui myös Elastisen keikka, joka oli työpaikan tarjoama ja johon muuten tuskin olisikaan osallistunut. Artistin positiivinen asenne ja tsemppisanoma osuivat aika hyvään tarpeeseen, joten onneksi tuli keikalle lähdettyä.
Liikunnasta vielä sen verran, että juostuja kilometrejä kertyi marr…

Ja se on siinä: marrasputki päättyi!

Kuva
Marrasputki on päättynyt - katkeamattomana. Viimeisen lenkin juoksin tänään, ja vaikken etukäteen olisi uskonutkaan, onnistuin todellakin juoksemaan marraskuun jokaisena päivänä vähintään 25 minuuttia. *rumpujen pärinää*

Aika monena päivänä lenkki kesti tuon säädetyn 25 minuuttia tai jokusen minuutin yli. Mutta aika monena päivänä juoksin pidempäänkin, ja lopputuloksena sain kokoon kaikkien aikojen ennätyskilometrimäärän kuukautta kohden: 164.5 kilometriä. Monenlaista kuukauteen mahtui. Oli sulaa maata, vetistä baanaa, kuivaa polkua, rapaista metsätietä, lumista väylää ja jäistä asfalttitietä. Oli auringonpaistetta, vesisadetta, yleistä harmautta, valoa, lämpöasteita ja pakkasta. En ehkä koskaan aiemmin ole ollut marraskuussa niin aistit avoinna ulkoilman suhteen kuin tänä vuonna - ja se tuntuu hyvältä. Kun aiemmin marraskuu on tarkoittanut minulle lähinnä sisällä lymyilyä ja ulkoilman masentavaa pimeyttä, nyt havaitsin, miten tästäkin vuodenajasta löytyy kauneutta ja lumoa, kun vain…

Marrasputken loppupää häämöttää

Kuva
Kun viime viikolla sai sovitella nastalenkkareita jalkaan, sai marrasputken viimeisen kokonaisen viikon aloittaa kaatosateen jälkeen sulalla hiekkatiellä. Lumettomista ja jäättömistä reiteistä sekä vesisateesta on saanut lenkillä jos toisellakin.
Mitä muuta on marrasputken viimeiseen kokonaiseen viikkoon sisältynyt?
leutoa säätä: tuntui kummalliselta, kun esimerkiksi maanantai-iltana puhalsi leppoisa tuuli ja olisi voinut kuvitella, että eletään syyskuutalunta: viikon loppupuolella pölähti valkeutta maisemaan niin, että lauantaina olin kiitollinen auraajalle, joka oli käynyt siivoamassa kevyen liikenteen väylää lenkkikuntoonkeventelyä: marrasputken viikoista tämä oli kevein, tarkoituksella - viikon pisin lenkki vain kahdeksan kilometriäOzzya ja Cormorania: Minä, Ozzy vaihtui Robert Galbraithin eli J. K. Rowlingin Käen kutsu -dekkariin, joka on Cormoran Strike -sarjan aloitusosakilometrejä hieman alle 34. Marrasputkea on edessä enää vaivaiset kolme päivää, eli loppusuora on jo hyvinkin…

Uudet lenkkarit: Adidas Energy Boost

Kuva
Uusien lenkkareiden hankkiminen on ollut ajankohtaista jo jonkin aikaa. Asicsin Gel-Flux 2 -kengät toimivat edelleen hyvin, mutta Niken Vomerot ovat käyneet sisäpuoleltaan sellaisiksi, että pitkiä lenkkejä niillä ei enää kannata tehdä, ellei halua jalkojaan kipeiksi.
Adidas alkoi kiinnostaa, kun lueskelin merkistä useita innostuneita arvioita. Kun sain Stadiumilta alennuskupongin, päätin kotiuttaa nämä Energy Boost -kengät ja testata niitä.

Heti kengät saatuani kohtasin pari erikoisuutta, joista olin toki arvioita lueskellessani jo kuullut. Ensinnäkin kenkä on materiaaliltaan neulosmainen, mikä hieman arvelutti ostohetkellä. En tiedä, miten hyvin neulos kestää käytössä tai kuinka lämpimänä se jalat pitää sitten, kun kylmyys kunnolla iskee. Neulosmaisen materiaalin huono puoli on se, että siihen tuntuu tarttuvan jonkin verran likaa. Toiseksi kengän päälliosa on yhtenäinen, sukkamainen, ja se tuntui alkuun hassulta. Nyt, kun ratkaisuun on tottunut, siihen ei kiinnitä enää lainkaan huom…

Marrasputken puoliväli on ylitetty

Kuva
Marrasputki on ylittänyt puolivälin! Yllättävän helposti on taas yksi etappi saavutettu, joskin tämä viikko on ollut aikataulullisesti rupeaman hankalin.

Marrasputken kolmas viikko on sisältänyt:
jäätä: talvinen lumikeli on vaihtunut loskaan ja jäähän siten, että nastalenkkarit piti viikolla ottaa käyttöönvesisadetta: useampi lenkki tuli tehtyä jonkinlaisessa vesisateessailtalenkkejä: juoksin neljä lenkkiä seitsemästä illalla hämärässäOzzya: edelleen lenkkiseuranani kulkee äänikirja Minä, Ozzypientä nihkeyttä: aina en ole innoissani painellut lenkille - lähinnä huonoista säistä johtuen - muttahyvää mieltä on ollut kotiintuomisina joka lenkin jälkeenhiihtoa: hiihtokausi avattiin lauantainayhteensä 39 kilometriä juoksua. Nyt edessä onkin marrasputken viimeinen kokonainen viikko. Sitä kohti näiden kuvamuistojen myötä:

Hiihtokausi alkoi

Kuva
Vaikka lumet ovat kovaa vauhtia katoamassa lämpöasteiden ja vesisateen myötä, sain tänään aloitettua hiihtokauden. Suuntasimme Kannonkoskelle ensilumenladulle kokeilemaan luistoa, jota kyllä löytyi omiksi tarpeiksi.

Piispalan ensilumenlatu on noin kilometrin mittainen lenkki, josta yksinkertaistettuna toinen puolisko on ylämäkeä ja toinen alamäkeä. Jäinen alusta aiheutti sen, että kovin nautinnolliseksi hiihtelyä ei voi kutsua: ylämäessä piti auttaa käsivoimin, ettei liukunut alaspäin, ja alamäessä taas piti jarrutella, ettei vauhti kasvanut liian suureksi.

Sääolosuhteillehan ei mitään voi. Muuten latu oli kyllä erittäin hyvä ja oli kivaa päästä suksille pitkästä aikaa. Kilometrejä kertyi vain kolme, mutta syke ehti tuossakin matkassa käydä aika korkealla. Itse asiassa tuli tehtyä suunnittelematon intervalliharjoitus, kun syke nousi aina ylämäessä ja laski alamäessä kymmeniä pykäliä.

Toivottavasti lunta saadaan pian lisää niin, että laduille pääsee vähän pidempääkin lenkkiä kiertämää…

Putki taipui vaan ei katkennut

Kuva
Marrasputki oli eilen katketa. Päivään tuli odottamattomia käänteitä ja kiirettä piisasi niin, että kello 19.30 ajattelin, että nyt taitaa putkeen tulla katkos.

Hetkeä myöhemmin tajusin, että jos kiirehdin, ennätän vielä 25-minuuttisen pariin. Hieman piti myös soveltaa, mutta niin vain sain päivän saldon täyteen.

Soveltaminen tarkoittaa sitä, että
a) pätkin juoksuni kahteen osaan: ensin kymmenen minuuttia ja hieman myöhemmin vartti
b) asetin katu-uskottavuuteni koetukselle juoksemalla ympyrää parkkipaikalla, missä odotin tytärtä harkoista (tosin luulen, että parkkipaikalla bassokaiuittimiensa kuuluvuutta testanneet nuoret tuskin kiinnittivät huomiota ohi vilahtelevaan täti-ihmiseen).

Kun on kiire, tarttuu kiire helposti myös juoksuun - ikään kuin nopeammin juoksemalla tavoittaisi päivän aikarajan nopeammin. Vastaiskuna kiireen tunnulle päätin ottaa tietoisesti aikaa ja edetä niin hitaasti kuin vain kykenen. Taktiikka toimi: lenkin päätyttyä ei ahdistanut aikataulutettu arki vaan oli …

Kohti marrasputken puoliväliä

Kuva
Marrasputki on jatkunut talvisissa tunnelmissa. Lenkille pääsyä on joutunut suunnittelemaan hitusen enemmän kuin edellisviikolla, mutta edelleen putki on jatkunut katkeamattona - vaikkakin viikon viime hetkillä aikataulu meni melko tiukaksi.

Marrasputki alkaa olla lähellä puoliväliä. Putken toinen viikko on sisältänyt esimerkiksi

talvisäätä: lunta on sadellut niin, että lenkit on saanut tehdä mukavan talvisessa tunnelmassa.hyytävää talvisäätä: alkuviikosta tuuli niin vinhasti, että ilman putkea olisi parikin lenkkiä jäänyt suunnitelmaksi - se tuli todettua, että -17 asteen pakkanen ei tunnu ollenkaan niin kylmältä kuin viimainen -9 astetta.kaunista säätä: jotenkin auringonpaiste sykähdyttää erityisen paljon juuri marraskuussa.Ozzya: Tommi Kinnusen Lopotti päättyi ja sen tilalla kuulokkeissa on edennyt Ozzy Osbournen omaelämäkerta Minä, Ozzy.päivälenkkeilyä: ihan parasta on, kun pääsee nauttimaan valosta!iltalenkkeilyä: auringon laskettua kävin lenkillä kahdesti, ja sunnuntaina juoksin…