Flunssan viemää


Tammikuusta on muodostunut monella tapaa hiljainen ja vaisu kuukausi. Eräiden käänteiden myötä kävi niin, että suunnitellut elämäntaparyhdistäytymiset jäivät vain suunnitelmiksi - elämä tuli väliin. Flunssa ja kolmenkymmenen asteen hujakoilla pyörineet pakkaset ovat olleet sellainen yhdistelmä, että lenkkeily on pitänyt jättää suosiolla väliin.

Lauantaina kävin pitkästä aikaa heittämässä pienen lenkin, vaikka nuhaa on edelleen. Vajaassa puolessa tunnissa taittui 4,5 kilometriä, eikä juokseminen onneksi tuntunut pahalta. Tuntui hyvältä päästä ulkoilmaan - joka tuntui paukkupakkasten jälkeen suloisen lempeältä - ja liikkumaan sen verran, että sai vähän hikeä pintaan.

Jospa tästä alkaisi vähitellen uusi nousu. Toivon, että tammikuu on tämän vuoden kuukausista juoksukilometrien määrässä mitattuna vähäisin ja että tulevat kuukaudet ovat selvästi reippaampia.

Kommentit

  1. On kyllä ollut omituinen tammikuu, hirveitä pakkasia, lumimyräköitä ja nyt pääkallokelit! Juuri kun riemuitsin että kilometrin päässä kotoa on hiihtolatu niin jo se peittyi lumeen, ja nyt taitaa olla niin tahmea ettei suksi luista. Minäkin toivon että tulevina kuukausina saan rutkasti lisää juoksukilsoja - ja edes vähän hiihtokilsoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan ollut omituista: viikossa ulkolämpötila muuttui 30 astetta. Toivottelen sinulle hyviä juoksu- ja hiihtokilometrejä! :)

      Poista
  2. Joo sama homma että nyt on ollut liikunta vähemmässä ja sen kyllä huomaa :(. Jospa joskus taas koittaa flunssaton kausi. Pieni skeptimismi iskee kun muistaa viime kevään ja 12 vkoa flunssassa, enemmän ja vähemmän. Mutta ees pikkulenkkejä ja lasten kanssa talviurheilua :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 12 viikkoa - kuulostaa pahalta. :( Ihan sellaisiin lukemiin ei onneksi meillä taideta päästä, vaan olo on jo sellainen, että lenkille kohta joutaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti