Nastalenkkarit sisäänajossa

Uudet kengät ensijuoksun jälkeen.
Viime viikolla totesin, että nastalenkkarit on varmaan pakko lisätä hankintalistale, kun keli kävi kovin jäiseksi. Alkuviikon liukastelu riitti, ja tilasin nettikaupasta Icebugin Phytot kotiin kokeiluun. Taas tuli todettua, että kenkien ostaminen netistä on tuurikauppaa: kotiin perjantaina saapunut lenkkaripari osoittautui liian ahtaaksi ja meni palautukseen.

Kokemuksesta viisastuneena marssin viimein urheilukauppaan kokeilemaan kenkiä ja totesin, että oikea kokokaan ei Python kohdalla riittänyt, kenkä ei vain tuntunut riittävän hyvältä. Eniten vaivasi minun jalkaani liian korkea varsi, joka painoi kehräsluuta ikävästi. Kauppaan siis jäivät nämäkin Pythot.

Niiden sijaan mukaani lähtivät lopulta Aurorat, jotka tuntuivat kavereitaan keveämmiltä ja muutoinkin sopivammilta minun jalkaani. Sarvan kenkiä olisin mielelläni kokeillut, mutta niitä ei enää ollut valikoimissa lainkaan. Muutenkin aletaan nastakenkien kohdalla jo myydä ei-oota, valisti myyjä.

Tänään oli sitten sopiva hetki testata uusia nastakenkiä. Lumipöpperöinen sää olisi ehkä ollut ihan hyvä myös peruslenkkareille, mutta toisaalta ilman nastoja olisi saattanut huomata, että lumen alla onkin liukasta.

Juoksin 11,5 kilometriä - varmaan vähemmälläkin kilometrimäärällä olisi voinut uusia kenkiä ajaa sisään. Kengät tuntuivat lempilenkkareitani (Asics Gel-Flux 2) kovemmilta mutta pito oli oikein hyvä. Ainakin näin ensimmäisen kokeilun jälkeen olen hankintaani tyytyväinen!
Kaunista lumimaisemaa.
Ja olipas muuten mukavaa juosta kauniissa talvisäässä. Lunta sateli hieman, elohopea oli nollan tuntumassa ja ympärillä oli kauniin valkeaa. Lenkkipolkuani ei ollut aurattu, joten välillä ylimääräistä haastetta toi useamman sentin paksuinen lumikerros väylällä. Se ei kuitenkaan tunnelmaa latistanut!

Kommentit

  1. Onpas kaunismaisemakuva. Kiva lukea näistä nastalenkkareista kokemuksista ja juuri erilaisista. Itse olen toistaiseksipärjännyt peruslenkkareilla, mutta joskus voisi kokeilla nastojakin. Ensin täytyy lueskella kokemuksia ja etsiä sopivia ja sitten testata sopivatko ne itselle. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Minä ajattelin, että pärjään talven yli peruskengillä, mutta pari kertaa meni lenkki niin pahaksi liukasteluksi, että päätin investoida nastalenkkareihin. Ajattelin, että on tylsää, jos lenkille lähtö tyssää sopivien varusteiden puuttumiseen.

      Poista
  2. En muista omien icebugien mallia, ovat jo muutaman vuoden vanhat, mutta sama juttu: ovat peruskenkiä kovemmat. Ja samaa mieltä: pito on kyllä ihan tosi hyvä. Mulla alkaa tuntua jaloissa, jos joutuu vaikka viikon putkeen pelkästään nastoilla juoksemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että saan turvautua lähipäivinä tavallisiin kenkiini, sen verran kovilta nuo nastalenkkarit tuntuivat. Luulen, että jaloissa alkaa minullakin tuntua, jos pidempään noilla juoksen.

      Poista
  3. Hieno kuva! Musta nastalenkkarit on ihan hyvät olla olemassa, jos juoksee ympäri vuoden, koska talvikelit nyt usein on mitä on. Olen ajatellut, että yksi kenkäinvestointi kestää vuosia, kun niille on käyttöä talven aikana muutamasta päivästä muutaman kuukauteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin minäkin, että noilla varmaan juoksee useamman talven. Talvikelit tosiaan on mitä on, joten on hyvä, kun on jäiseenkin keliin sopivat varusteet. Eipähän tarvitse hautautua sohvaan ainakaan sen takia, että ei ole sopivia kenkiä. :)

      Poista
  4. Siirryn liukkailla keleillä suosiolla juoksumatolle. Olen miettinyt useamman vuoden josko sijoittasin nastalenkkareihin. Nyt mulla on irtonastat, mutten ole vielä niitä testannut. Ehkä ensi vuonna?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi vuonnakin ehtii hyvin! :)
      En tiedä, onko vika kengissä vai missä, mutta jalkani tuppaavat puutumaan juoksumatolla. Siksi en ole kovin moneen kertaan matolla juossut - toisaalta myös siksi, että nautin kovasti luonnon seuraamisesta ja ulkoilmassa oleilusta.

      Poista
    2. Mulla myös jalat puutuvat juoksumatolla. Johtuukohan se maton erilaisesta tärinästä tai jostain sellaisesta? Onneksi jossain vaiheessa jalat tottuvat siihen, eivätkä puudu.

      Poista
    3. Mulla ei varmaan ole ollut riittävästi kärsivällisyyttä testatakseni, loppuuko puuttuminen. Pitäisi joskus malttaa kokeilla, koska olisihan mattoilukin (kai) ihan hyvää vaihtelua.

      Poista

Lähetä kommentti