Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2016.

Viikonlopun juoksutunnelmia

Kuva
Ihana kevät! Vai onko nyt jo kesä?

Viikonloppu sisälsi mukavasti liikuntaa: lauantaina juoksutti Likkojen lenkki, sunnuntaina juoksukoulu. Hyvää fiilistä toivat molemmat, ja varmaan liikkumisten ansiosta maanantai ei tunnu oikeastaan maanantailta. Mikä onnellinen olotila!

Lauantaina ei, ihme kyllä, jännittänyt. Aamupäivän vietin taaperon kanssa ulkoillen, ennen puolta päivää söin ja kahdentoista jälkeen lähdin kohti Jyväskylän Lutakkoa, missä sijaitsi Likkojen lenkin tapahtumakeskus. Viime hetken käänteet tosin aiheuttivat hieman ärtymystä, kun en pysynyt aikataulussa, mutta onneksi viivästys ei aiheuttanut ongelmia.

Ennen juoksua oli Elixian body combat -tyyppinen alkujumppa, ja hieman ennen puoli kahta oli aika juoksijoiden suunnata 8,2 kilometrin mittaiselle lenkille. Alkuruuhkassa ensimmäinen kilometri oli selvästi muita hitaampi, mutta muutoin juoksu sujui rennon mukavasti keskivauhdilla 6:40. Kun ei ollut liian kiire, oli mukavaa katsella kauniita Jyväsjärven maisemia ja rupat…

Kesätunnelmaa ja pitkä lenkki

Kuva
Mikä ihana kesäsää tänään hellikään lenkkeilijää! Kun lähdin taipaleelle, oli pilvistä, mutta onneksi aurinkolasit olivat mukana, sillä yli puolet lenkistä sai juosta auringonpaisteessa.

Käki on viime päivinä kukkunut melkein tauotta, ja lenkin aikana sain kuunnella niin häntä kuin hänen hurjasti sirkuttavia lajitovereitaan. Lempeä tuuli oli juuri sopiva, ettei tullut liian kuuma, hihaton toppi täsmälleen riittävä, pitkät housut pikkuisen liikaa. Onneksi vain pikkuisen, ja kun hieman ennen puoliväliä kävin kaupasta hakemassa vesipullon, jaksoin hyvin loppuun asti.

Loppuun asti tarkoitti tällä kertaa kilometreissä viittätoista. Sellaista määrää en olekaan montaa kertaa elämässäni juossut enkä muutenkaan pitkään aikaan. Kotiin päästyä oli hyvä olla: jaloissa vähän väsynyt olo mutta mielessä pirteyttä vaikka muille jakaa. 
Lenkki vei aikaa parin tunnin verran, mutta lopulta tuntuu, että sain aikaa saman verran takaisin. Iltapäivä ja ilta kuluivat puuhatessa aika tehokkaasti työ- ja opis…

Porrastreeniä

Kuva
Juoksukoulussa oli tänään hikinen päivä. Kokoonnuimme tällä kertaa Harjulla, ja ohjelmassa oli intervalleja, porrastreenejä ja hieman voimaa. Nyt todella tuntuu, että jotain on tullut tehtyä, ja hyvä niin!

Flunssan jäljiltä oloni oli vielä hieman tukkoinen, ja varsinkin kiihtyvissä intervalleissa tuntui, että viimeinen vauhdinnosto ei vain meinannut irrota. Teimme siis lyhyehköjä intervalleja niin, että matkan varrella kiristettiin nopeutta pykälän verran kovemmaksi muutamaan kertaan.

Intervallien lisäksi hikoiltiin portaissa, jotka noustiin kaikkiaan kuuteen kertaan kahdella eri tyylillä. Erinomaista treeniä jaloille: kunpa saisin lähdettyä portaisiin joskus ihan yksinkin.

Alavartalon ohella treenattiin hieman myös yläkroppaa, lähinnä rintaa ja ojentajia. Dipit ja punnerrukset sujuivat hyvin maastossa: portaiden alapäässä on puisia rakennelmia, joiden avulla on hyvä treenata.

Etukäteen pelkäsin, että treeni osoittautuu liian rankaksi, mutta selviydyin mielestäni yllättävän hyvin. Jä…

Sofia Kilpikivi: Maratonmimmi - Askelmerkit sohvalta maaliin

Kuva
"Kaiken kaikkiaan tai yksinkertaisesti juokseminen kannattaa, koska se tekee iloiseksi. Joskus se tekee iloiseksi siksi, että on vihdoin kotiovella ja juoksemisen voi lopettaa. Joskus taas se tekee iloiseksi siksi, että kun on lähdössä lenkille tietää, että kukaan ei vaadi vajaaseen tuntiin sinulta yhtään mitään."

Sofia Kilpikiven Maratonmimmi - Askelmerkit sohvalta maaliin on juuri sellainen kirja, jollaista olisin kaivannut vuosi sitten, kun juoksemisen aloitin. Kirja tarjoaa mukavan, viihdyttävän ja helposti lähestyttävän peruspaketin juoksuharrastusta aloittavalle, eikä kirjan lukeminen toki ole myöhäistä, vaikka juoksuun olisi ehtinyt jo hieman enemmänkin perehtyä.

Nimestäkin jo voi päätellä, että kirja on suunnattu erityisesti naisjuoksijoille. Lisäksi voisi mainita, että kirjan kohderyhmää ovat tuiki tavalliset ihmiset, joita juokseminen kiinnostaa mutta jotka eivät ehkä ole lenkkipoluille rohjenneet - vielä. Maratonmimmin lukeminen voi monen lukijan kohdalla tuoda ta…

Lepo teki terää?

Kuva
Flunssa alkoikin hellittää lopulta yllättävän nopeasti, vaikka vielä maanantaina olin aika skeptinen. Tänä aamuna olo oli niin hyvä, että päätin lähteä kokeilemaan, jaksanko juosta metriäkään. Sen verran flunssaa kuitenkin on vielä ilmassa, että ajattelin, että jos ei tunnu mukavalta, kävelen pari kilometriä - pääasia, että tulee liikuttua edes vähän.

Yllätys olikin melkoinen, kun huomasin seuraavaa:

Ei hengästyttänyt.Ei sattunut kurkkuun.Syke pysyi ihmeellisen alhaalla.Olo oli hyvä. Juoksin puolessa tunnissa nelisen kilometriä, ja paria ylämäkeä lukuun ottamatta syke pysyi koko ajan vaivatta pk-alueella. Keskisyke oli 126, keskivauhti 7:57 ja nopein kilometri taittui aikaan 7:47. Vaikka vauhti on edelleen hyvin hidas, on edistystä tapahtunut: esimerkiksi lauantaina 7.5. kuuden kilometrin lenkin keskisyke oli tuo sama 126 mutta keskivauhti puoli minuuttia hitaampi. Olen iloinen!
Ehkä on niin, että tuo viikon pakkolepo tuli tarpeeseen. Olin ennen matkaa (ja flunssaa) aika väsynyt, mutt…

"Pakkolepoa" Barcelonassa

Kuva
Viikko sitten ihmetytti, kun juoksu oli niin nahkeaa. Sykkeet nousivat helposti eikä askel tuntunut lainkaan kevyeltä.
Puolen viikon maissa syy nahkeuteen selvisi, kun flunssa iski toden teolla päälle. Ikävää vain, että sairastuminen osui juuri siihen hetkeen, kun koitti kauan odotetun Barcelonan-matkan aika. Ei auttanut muu kuin flunssa- ja särkylääkkeiden pakkaaminen mukaan matkalaukkuun. Toiveikkaana pakkasin mukaan myös lenkkarit. Juoksemisesta ei matkan aikana tarvinnut haaveilla. Kurkku oli niin kipeä, että pelkkä ajatus hengästymisestä sai aikaan tuskaisen olon. Haikeana katselin, kun rannan tuntumassa lenkkeilijät liikkuivat auringonpaisteessa ja juuri sopivassa lämpötilassa.
Onneksi matka ei kuitenkaan ollut pelkkää sairastamista. Barcelonan nähtävyyksistä ja ihanista tapas-ravintoloista pääsin nauttimaan, vaikka olo ei kehuttava ollutkaan. Flunssa ei estänyt tutustumista kaupunkiin, ja päivittäin tuli käveltyä vähintään kymmenen kilometrin verran, mikäli iPhonen askelmittar…

Hups, ilmoittauduin juoksutapahtumiin

Kuva
Olen selaillut tulevia juoksutapahtumia sillä silmällä pitkän aikaa. Olen tehnyt kauaskantoisia suunnitelmia, ja jos ne olisivat pitäneet, olisin osallistunut tänä vuonna jo ainakin kolmeen tapahtumaan. Suunnitelmani ovat vain kovin muuttuvaista sorttia, eikä nimeni ole tähän saakka päätynyt yhdenkään juoksutapahtuman osallistujalistalle, ellei viime syyskuun tapahtumaa lasketa.

Tuntuu siltä, että juoksutapahtumien kynnys on minun kohdallani kovin korkea. Odotan itseltäni paljon, ja realistina tiedän, että tällä hetkellä en kykene tavoitteitani saavuttamaan. En osaa lähteä mukaan rennosti ajattelemalla, että nautin tunnelmasta ja teen sen, mitä pystyn. Asetan rimani (turhaan) liian korkealle ja pysyn kotona sen sijaan, että lähtisin kokeilemaan, mihin pystyn.

Typerää, tiedän. Nyt olen kuitenkin ryhdistäytynyt ja ilmoittautunut peräti kahteen tapahtumaan. Likkojen lenkki juostaan kotikaupungissani Jyväskylässä lauantaina 28.5. Koen sen olevan riittävän rento tapahtuma, jotta uskallan …

On nihkeää

Kuva
Kyllä voi juokseminen olla nihkeää. Eilen kävin äitienpäivän kunniaksi liikkumassa oikein ajan kanssa, ja olipa hyvä, että en asettanut itselleni mitään vauhtitavoitteita. Ainoa tavoitteeni oli lenkkeillä puolitoista tuntia, ja sen tein. Yritin nauttia auringon valosta ja lämmöstä, vaikka hieman hermostutti: syke ei meinannut millään pysyä maltillisena vaan pomppasi ylöspäin saman tien, kun otin juoksuaskelia. Ei auttanut, vaikka yritin kuinka hitaasti juosta. Keskisyke oli 128 eli sama kuin viikko aiemmin, vaikka kilometrinopeus oli peräti puoli minuuttia hitaampi kuin viikko sitten. Aika ankeaa.

Tänään kävin tekemässä intervalliharjoituksen, eikä sekään hurraahuutoja kirvoittanut. Harjoitus vie tunnin ja noin kymmenen minuuttia päälle alku- ja loppuverkkoineen. Kaksi viikkoa sitten harjoituksessa kertyi kymmenen kilometriä, tänään yhdeksän. Toki vähän tarkoituksella himmailinkin, että syke ei noussut maksimialueelle, mutta silti tuntuu hurjalta, että erot ovat noin suuria.

Nyt pitä…

Kesätunnelmissa yli kymppi

Kuva
Pitkästä aikaa tuli juostua yli kymmenen kilometrin lenkki. Lähes kaksi kuukautta on edellisestä kerrasta, olen siis laiminlyönyt pitkät lenkit oikein kunnolla. Huhtikuussa keskityin lähinnä vahtimaan sykkeitäni ja tekemään pk-treeniä, vaikka tietenkin olisi pitänyt juosta myös pidempää matkaa. Onneksi tilanne tänään korjaantui edes hieman.

Todella lämpimässä ja kauniissa kesäisessä säässä tuli taivallettua 12,5 kilometriä. Aikaa koitokseen kului lähestulkoon puolitoista tuntia, keskivauhti oli 6:58 ja keskisyke 159. Sykkeisiin nähden vauhtia oli varmasti liikaa, mutta jo ennen lähtöä ajattelin, että olen sen verran paljon sykkeitä vahtinut ja vauhtia himmaillut, että välillä on aika mennä vain fiiliksen mukaan.

Ja hyvältä tuntuikin juosta pidempi matka. Tosin loppumatkasta alkoi tuntua, että energia ei oikein riitä, en ollut syönyt riittävästi. En myöskään tajunnut ottaa vesipulloa mukaan. Ulkona oli niin lämmin, että sain huoletta juosta hihattomassa topissa, ja juoma olisi kyllä o…

Vauhtia, kiitos!

Kuva
Tuntuu, että olen kovin paljon viime viikkoina keskittynyt matalasykkeisiin lenkkeihin eli käytännössä hyvin hitaisiin vauhteihin. On alkanut tuntua siltä, että jaksan kyllä juosta sitä etanan vauhtia vaikka maailman tappiin, mutta vauhtikestävyydestä ei ole tietoakaan. Toki intervalliharjoituksia on tullut tehtyä, ja ne ovat antaneet vähän suuntaviivoja, mutta tänään päätin treenata pitkäkestoisemmin vauhtikestävyyttä.

Alkuun lämmittelyä viitisen minuuttia, sitten kolmekymmentä minuuttia juoksua. Tarkoitus oli juosta rennon kovaa mutta loppuvaiheessa rentous alkoi olla jo aika kaukana, enemmän kyse taisi olla pinnistelystä. Kolmenkymmenen minuutin pinnistelyn loppusaldo:
5,2 kilometriäkeskivauhti 5:46juoksuindeksi 44keskisyke 173 (hui kamala).Keskivauhtiin olen kohtuullisen tyytyväinen, vaikka toisaalta tuntuu, että eipä tuo kummoinen vielä ole. Pitäisi kuitenkin muistaa, että esimerkiksi viime syksyyn verrattuna on kehitystä tapahtunut, vaikkei harppauksista oikein voikaan puhua. Sy…

Huhtikuun valintoja

Kuva
Huhtikuu tuli päätökseensä eilen, ja minun kohdallani päätökseensä tuli kolmas peräkkäinen kuukausi, kun sain kokoon sata kilometriä. Ihan hirveästi ei sadan päälle kilometrejä tullut, sillä kokonaismatkaksi muotoutui 102,7, mutta hyvä näinkin.
Kuukaudesta jäi mieleen jonkin sortin monipuolisuus - minun mittapuuni mukaan - sillä kuukauteen mahtui juoksun lisäksi niin voima- ja liikkuvuusharjoituksia kuin laskettelua ja jopa hiihtoakin. Talven ainoa laturetki tuli tehtyä Lapissa, ja siitä jäi hyvä mieli, jonka toivon siivittävän menoa laduilla ensi talvena.
Mutta nyt on (onneksi) aika jättää ajatukset lumesta taakse ja suunnata kohti lisääntyvän vehreyden ja valon aikaa! Edelleen minun on syytä ryhdistäytyä kehonhuollossa ja voimaharjoittelussa, ne kun tuppaavat jatkuvasti jäämään sivuun. Onkin hyvä, että olen saanut juoksukoulusta ohjeita venytyksiin, jotka on kätevä tehdä lenkin loppupuolella. Toki niiden lisäksi pitäisi tehdä muutakin, erityisesti voimatreeniä, jonka suhteen olen lu…