Hikoilua metsässä

Minkä tien valitsisi?
Piti juosta kevyt mutta ainakin kymmenen kilometrin mittainen lenkki, vaan kuinkas kävikään: matkatavoite kyllä täyttyi, mutta kevyestä ei nyt oikein voi puhua.

Huomasin keväällä, että melko lähellä kotia on kivan oloista metsämaastoa. Tänään päätin suunnata sinne, koska helle helli. Ulkoilman lämpötilan takia syke nousi jo hitaassa vauhdissa melko äkkiä, joten päätin säästellä hermojani ja mennä enemmän tunteen kuin sykkeen mukaan. Päätös oli ihan hyvä, sillä vieras maasto onnistui yllättämään mäkisyydellään. Nousua kertyi lenkillä 110 metriä, ja paikoin mäet olivat melko jyrkkiä. Maasto oli myös sen verran vaihtelevaa, että tasaista pätkää ei kovin pitkästi missään vaiheessa ollut tarjolla.

Mutta tulipahan juostua metsässä ja poluilla. Alusta tuntui todella mukavalta, ja vaihtelua oli siinäkin suhteessa. Välillä alla oli ruohottunut metsätaival, välillä pieni polku, välillä pehmeähkö, leveä reitti. En seurannut niinkään vauhtia vaan käyttämääni aikaa, mikä taisi olla ihan järkevä veto. Sain reilun yhdentoista kilometrin lenkkiin käytettyä hieman yli puolitoista tuntia. Keskisyke oli 148, keskivauhti 8:27. Lopussa pari kilometriä asfaltilla osoittivat, että alusta todellakin vaikuttaa nopeuteen: viimeiset kilometrit sujuivat minuutin keskivauhtia nopeammin mutta syke ei juuri noussut.

Kun unohdin lenkillä sykkeiden ja vauhtien seuraamisen, tuntui juoksu hermolevolta ja mukavalta paussilta sunnuntaipäivään. Taidanpa suunnata metsään vielä uudemmankin kerran - tosin vähemmän mäkinen maastokin voisi tehdä terää.
Kuvassa katoaa käsitys mäen jyrkkyydestä.
Pienehköä polkua sattui myös matkan varrelle.
Varoin!

Kommentit

  1. Kuulostaa just hyvältä lenkiltä! Hyvä, ettei tullut hiihtäjää niskaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkeenpäin ajateltuna nimenomaan just hyvä lenkki. Vieläpä ilman niskaan tippuvia hiihtäjiä. :D

      Poista

Lähetä kommentti