Heinäkuun valintoja

Helteestä se alkoi, heinäkuu.
Ihana heinäkuu on nyt historiaa. Monenlaista kivaa tapahtumaa ja tekemistä perheen ja ystävien kanssa on kuukauteen mahtunut, ja hieman haikein mielin käännän katsetta kohti lähestyvää syksyä ja alkavaa arkea. Mutta ei ihan vielä, sillä kyllä kesää on yhä jäljellä.

Juoksukilometrejä kertyi heinäkuussa noin 80, eli sataan kilometriin en nytkään yltänyt. Juoksin keskimäärin kolme kertaa viikossa, mutta yksittäiset lenkit eivät olleet kovin pitkiä. Eniten juoksuun on vaikuttanut taaperomme Syyspoika, joka on ollut kotona kanssani. Hoitajan hankkiminen hänelle on ollut monesti liian korkean kynnyksen takana, ja esimerkiksi heinäkuun viimeiseksi jääneen treeninkin tein, koska äitini tarjoutui ottamaan pojan hoitoon - en ehkä olisi kehdannut kysyä. Miksi oman ajan ottaminen on niin vaikeaa?

Juoksun lisäksi uin avovedessä paljon, tosin en kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Uinnin tekniikkakurssi on alkanut vähitellen houkutella, sillä tuntuu, että uinti on tällä hetkellä melkoista räpiköimistä. Uinnin lisäksi tuli soudettua, kahvakuulailtua ja pyöräiltyä - jälkimmäisen teki helpommaksi peräkärry, jossa Syyspoika kulkee vaivatta mukana, ja ensin mainittua tein osin pakon edessä, kun moottoriveneestä loppui kesken matkan bensa. Moottorivene ei varsinaisesti ole mitenkään kevyt soudettava!

Mutta tässä joitakin poimintoja heinäkuun varrelta ensin tekstinä, sitten kuvina.

Hitain lenkki tuli juostua heti 2.7. Keskivauhti oli 8:55, mutta sitä selittää juoksupaikka: metsässä oli pakko välillä kävellä. Mutta tulipahan aloitettua metsässä ja poluilla juokseminen.
Rankin juoksu osui lauantaille 9.7., kun osallistuin Pekan pyrähdyksen kymmenen kilometrin juoksuun. Kaikki ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Tarkempaa raporttia täällä.
Matalin keskisyke oli perjantain 22.7. lenkillä. Vajaat viisi kilometriä sujui keskisykkeellä 127 ja maksimikin oli vain 136. Olin tyytyväinen.
Heinäkuun pisimmän lenkin juoksin sunnuntaina 24.7. Lenkille tuli pituutta 11.3 kilometriä, juoksin pääasiassa metsässä. Oiva valinta hiostavalle päivälle.
Ainoa intervallitreeni tuli juostua torstaina 28.7., ja samalla se olikin kuukauden viimeinen harjoitus. Treeniin meni aikaa noin tunti kymmenen minuuttia ja matkaa kertyi 9.3 kilometriä. Matkalle osui jäätävä ylämäki, ja olin tyytyväinen, kun sain sen selätettyä juosten, vaikka vauhti tippuikin melkoisesti.

Helle helli heinäkuussa niin, että monella lenkillä syke nousi odotettua enemmän. Päätin useaan otteeseen olla stressaamatta sykkeistä ja menin enemmän tuntuman mukaan. Se oli ainakin henkisesti hyvä ratkaisu, sillä juokseminen tuntui mukavalta ja leppoisalta. Turhan monta kertaa olen ärtynyt sykemittarin lukemista niin, että juoksu on alkanut maistua puulta.

Elokuussa alkaa eräs ryhmäliikuntatunti, jonka rankkuutta pelkään jo etukäteen. Lisäksi sain arvonnassa ilmaiset salikäynnit elokuun ajaksi uudelle kuntosalille, joten salitreeniä on varmasti lisättävä. Tänään saan pitkästä aikaa lenkkikaverin seurakseni, ja tarkoitus on juosta yli kymmenen kilometrin lenkki. Sillä saadaankin elokuu mukavasti käyntiin!

Tässä vielä kuvia heinäkuulta:
Sunnuntaina 3.7. maalaismaisemaa.
Sateinen liikuntapäivä keskiviikkona 6.7.
Ratsastamassa 7.7.
Lauantaina 16.7. kesäpaikkakunnalla.
Tuulinen päivä sunnuntaina 17.7.
Luonnonkukkien loistoa.
Soutelemassa.
Pyöräretkellä 21.7.
22.7. hitaalla lenkillä.
Metsälenkillä (ja kuukauden pisimmällä) 24.7.

27.7.

Intervallilenkillä 28.7.
Auringonlaskun aikaan.
Vadelmasatoa.
Eilen sunnuntaina piti juosta,
mutta hevoshommat sotkivat suunnitelmia.
Aiempia koosteita:

Kommentit