Iltalenkillä


Lauantainen polkujuoksu ja sen päälle huonosti nukuttu yö (taas kerran) tekivät eilisestä sunnuntaista niin liikkumattoman, että melkein jo kauhistutti. Toisaalta ajattelin, että yksi laiska päivä ei minusta kai kauheaa ihmistä tee. Ehkä lepo olikin tarpeen.


Tänään alkoi lenkkipolku houkuttaa vastustamattomasti, vaikka Salamajärven kivikot vielä jaloissa tuntuivatkin. Suloisen lämpimän päivän vietin tiiviisti töiden merkeissä sisätiloissa, joten senkin vuoksi tuntui välttämättömältä vedellä hölkkäkamppeet päälle ja mennä nauttimaan suloisen lempeästä syysillasta.

Kuulas ilma, laskeva aurinko ja pellolle nouseva usva. Siinä aineksia tämäniltaiseen fiilistelylenkkiini. Jos en juoksisi, olisivat nämäkin elämykset jääneet kokematta. 


Kommentit