Lokakuun valintoja


Lokakuu ei tänä vuonna mielestäni ole ollut nimensä veroinen. Ei ole ollut lokaista vaan mukavan kuivaa ja sateetonta. Päiväkoti-ikäisen vanhempana tulee kiinnittäneeksi huomiota esimerkiksi sellaiseen seikkaan, että kurahousuja ei ole juuri tarvittu vaan pelkällä ulkohaalarilla on pääsääntöisesti selvitty.

Sääolosuhteita ei siis ole syyttäminen siitä, että juoksukilometrejä kertyi lokakuussa juuri ja juuri sata, ei enempää. Enkä syytäkään, vaan syytän kiireen pirulaista ja sitä, että en vuosien kokemuksellakaan osaa edelleenkään arvioida riittävän realistisesti sitä, kuinka paljon erilaiset toimet vievät aikaa. Siitä esimerkkinä vaikkapa tämä postaus.

Sen verran osaan kuitenkin suunnitella elämääni, että onnistuin sadan kilometrin kuukausirajan rikkomisessa. Tiesin, että tänään on aikaa juosta, joten kävin tempaisemassa lokakuun päättymisen kunniaksi puuttuvat yhdeksän kilometriä suloisessa syysauringon paisteessa.

Mitä muuta lokakuulta sitten on jäänyt mieleen? Tässä joitakin poimintoja:

  • Lokakuun lenkkeily alkoi sunnuntaina 2.10. kertakaikkisen upeassa syyssäässä: aurinko paistoi, ilman lämpötila oli juuri sopiva ja askel tuntui kepeältä.
  • Kuukauden lyhyin lenkki oli sunnuntaina 9.10., kun matkamittariin kertyi vain kolme kilometriä.
  • Kuukauden pisin lenkki oli 11.7 kilometriä tiistaina 25.10. Sama lenkki oli kestoltaan kuukauden pisin, kun aikaa meni noin tunti ja neljäkymmentä minuuttia.
  • Syysloman kunniaksi juoksin saman viikon aikana kaksi hieman yli kymmenen kilometrin lenkkiä. Toinen niistä oli keskivauhdiltaan kuukauden nopein ja toinen vastaavasti kuukauden hitain. 
  • Varhaisin lenkki osui perjantaille 28.10., kun puoli kuuden aikaan aamulla oli jo päivän juoksut juostu.
  • Hämärtyvien iltojen lumo on palautunut mieleen: kyllä on kivaa juosta välillä sellaiseen aikaan, kun aurinko laskee ja katuvalot alkavat syttyä. Tosin yksi pelottavimmista lenkistä sattui juuri hämärtyvään iltaan. Tuli todettua, että varjoissa vaanivasta murhaajasta kertova äänikirja ei ole ihan parasta liikuntaseuraa, kun varjot pitenevät ja ilta tummuu.
  • Viikkotasolla tarkasteltuna syyslomalla tuli juostua eniten.
  • Lokakuun liikunnat olivat melko vaihtelevia. Tein paljon peruskestävyyslenkkejä mutta myös intervallia ja sekä keski- että kovatehoista juoksua. Lisäksi tuli käveltyä melko paljon. Ehkä monipuolisuus onkin auttanut säilyttämään intoa juoksua kohtaan.
  • Uutena asiana on tullut se, että yritän nyt toden teolla kiinnittää huomiota kehonhuoltoon. Tässä avuksi ovat tulleet HeiaHeia ja Polarin oma juoksuohjelma, joita molempia pyrin hyödyntämään tulevaisuudessa aktiivisemmin. Kuinka käy, siitä myöhemmin lisää.
Tässä vielä kuvamuistoja lokakuulta:







Pyhä-Häkki.

Ja aiempia koosteita tässä:

Kommentit

  1. Näin se on, lehtikasajuoksu vaihtuu loskajuoksuun :( Onneksi lokakuu oli tosiaan säiden puolesta hyvä melkein loppuun asti. Vantaalla tuli tänään reilusti lunta, toivottavasti pysyy niin on edes hitusen valoisampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin toivon, että lumi pysyisi. Pimeää loskaa en kaipaa lainkaan!

      Poista

Lähetä kommentti