Väsyttää

Helmikuun harmautta.
Helmikuu on käynnistynyt nihkeästi. Ensimmäisen viikon aikana on tullut juostua kokonaista kaksi kertaa, ja toinen lenkki hyvin hitaasti ja hyvin kevyesti: keskinopeus lähellä yhdeksää minuuttia ja kokonaiskuormitus vähäinen.

Väsymys on ollut sitä luokkaa, etten ole jaksanut edes murehtia sitä, että en noudata orjallisesti juoksuohjelmaa. Lauantaina olin niin uupunut, etten jaksanut edes ajatella lenkkivaatteisiin sonnustautumista. Onneksi kuitenkin jaksoin hieman perheen kanssa ulkoilla, raitis ilma taisi vähän jopa piristää. Mutta lenkille sanoin vaisusti ei.

Joskus vain on pakko sanoa ei, vaikka ohjelma väittäisi, että nyt on lenkin aika. Joskus on viisaampaa kuunnella omaa kehoa ja asettua vaikka sohvan nurkkaan sen sijaan, että lähtee umpiväsyneenä taivaltamaan. Luotan siihen, että lepo auttaa ja kohta lenkkipolku taas houkuttaa.


Mikä sitten väsyttää? En tiedä. Varmaan monet asiat, mutta ehkä eniten stressaava ja kiireinen ajanjakso töissä. Ehkä pitääkin ajatella niin, että juoksutreenit sopeutetaan muuhun elämään, koska aina ei voi muuta elämää sopeuttaa treeniin. Nyt on näin, pian varmaan jo toisin - viimeistään talvilomalla kiire helpottaa. Eikä siihen enää ole kamalan kauan.

Kommentit

  1. Hyvä, että ymmärsit keventää silloin, kun se on selvästi tarpeen! Mulle helmikuu on yleensä aina väsynyt kuukausi, kun kesään on (molemmista päistä) niin pitkä matka. Onneksi jo maaliskuussa on yleensä kevättä ilmassa ja lisääntyvä valoisuus piristää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne! Mietinkin juuri, että onkohan tämä myös vuodenaikaan liittyvää väsymystä. Valoa ei meillä päin ole juuri saanut, on ollut kovin harmaata. Ehkä sekin vaikuttaa olotilaan.

      Poista
  2. Oikein teit kun sanoit lenkille ei. Väsyneenä juokseminen väsyttää entisestään. Ja jos pakottaa itseään liikaa, tulee juoksusta suorittamista ja ilo katoaa. Ei se kunto mihinkään katoa vaikka jokunen lenkki jää välistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Henna! Luotan siihen, että puolimaraton ei kaadu muutamaan juoksemattomaan lenkkiin. :) Enkä tietenkään halua, että juokseminen muuttuu suorittamiseksi. Haaste on sekin, miten innon ja ilon säilyttää!

      Poista

Lähetä kommentti