Vuosi 2017: miten meni omasta mielestä?

Nyt, uuden vuoden ensimmäisenä päivänä, on hyvä kurkistaa juuri päättyneeseen vuoteen: Kuinka vuosi sujui? Miten tammikuussa 2017 asettamani tavoitteet toteutuivat?

Kokonaiskuva on, että vuosi sujui oikein hyvin. Kun 2016 koetteli monin tavoin, tarjosi 2017 vastapainoksi useita hienoja elämyksiä niin liikunnan saralla kuin muutoinkin. Vuoden juoksutapahtumista kirjoitin jo aiemmin täällä, joten niihin en kajoa enää.

Tammikuinen pakkaspäivä.

Liikunnan suhteen vuosi käynnistyi hyvin. Liikuin monipuolisesti muistaen myös lihaskunnon ja kehonhuollon. Tammikuussa juoksukilometrejä kertyi 104 ja kuukauden merkkitapahtumiin kuului osallistuminen uimakouluun. Harmillista vain, että rintauinnin harjoitteleminen jäi haaveeksi, mutta ehkäpä saan asiaa tulevaisuudessa korjattua.

Hiihtotunnelmia.

Helmikuussa pysyin edelleen sadan kilometrin kuukausitavoitteessani: juoksua kertyi 101.6 kilometriä ja muutenkin tuli edelleen liikuttua monipuolisesti. Helmikuuhun kuului se, että käveltyä tuli epätavallisen paljon.

Talviulkoilua hoitokoiran kanssa.

Maaliskuussa olin flunssassa mutta pääsin silti nauttimaan upeista talvipäivistä. Juoksukilometrejä yhteensä 91 - flunssan lisäksi myös työmatka verotti liikunta-aikaa. Maaliskuun yksi tärkeä etappi oli tasotesti, josta sain vihdoin selville sykealueeni. Osoittautui, että ns. laskennalliset sykealueet eivät minun kohdallani päde, joten tasotestin myötä sain uutta pontta juoksemiseeni.

Slovakiassa.

Maaliskuun loppua ja huhtikuun alkua leimasi matkailu. Työmatkalta Slovakiasta ryntäsin saman tien Espanjaan ratsastuslomalle. Huhtikuussa tulikin ratsastettua enemmän kuin vuosiin. Kivaa oli huomata, että vanha tuntuma ei ole kadonnut minnekään.
Juoksua yhteensä 100.6 kilometriä.

Ratsastuslomalla Espanjassa.

Toukokuussa matkailtiin jälleen: viikonloppuloma Pietarissa tarjosi upeita nähtävyyksiä, joiden perässä tuli käveltyä paljon. Tie vei myös Helsinkiin elämäni ensimmäiselle puolimaratonille.
Juoksua 102 kilometriä.

Pietarissa.

Kesäkuussa matkailin kotimaassa pienellä pääkaupunkireissulla, mutta muutoin kuukausi kului lähinnä kesäkotimaisemissa. Syyspojan kesäloma (lue: oma laiskuus) vaikutti juoksemiseen, ja kesäkuussa kilometrejä kertyi vuoden vähäisin määrä: 74.9.

Seurasaaressa.

Kesä ei kovin kummoinen ollut, sillä hellepäiviä ei juuri kohdalle osunut. Enpä toisaalta osannut hyödyntää kuitenkaan hyviä juoksusäitä, heinäkuussakin kilometrejä kertyi vain 87.93 - vuoden toinen juoksutapahtuma, Pekan Pyrähdys, toi kokonaismäärään kymmenen kilometriä. Heinäkuuhun kuului lomaa ja töitä, melko sopivassa suhteessa molempia.

Heinäkuista järvimaisemaa.

Elokuussa teimme pienen perhematkan Tallinnaan. Muuten aikaa tuli vietettyä kotimaisemissa ja juoksuun löytyi uutta puhtia: vuoden ennätyslukema 125.09 kilometriä syntyi elokuussa.

Tallinnassa.

Syyskuussa juoksin hyvällä fiiliksellä kotimaisemissa vuoden kolmannen kisani. Kymppi taittui mukavasti pienestä flunssaisuudesta huolimatta pimenevässä syysillassa. Kuukaudessa juoksin yhteensä 116.69 kilometriä, eli hyvä juoksumoodi jatkui myös syyskuussa.

Jyväskylän Valo -tapahtumassa nähtyä.

Lokakuussa sain revanssin epäonnistuneesta puolimaratonista, kun Vantaalla juoksu sujui aivan eri otteella kuin toukokuussa Helsingissä. Kuukauteen sisältyi myös työmatka Slovakiaan, missä osallistuin haasteellisessa maastossa tehdylle vaellukselle.
Juoksua yhteensä 102.65 kilometriä - vuoden viimeinen sadan kilometrin ylitys.

Slovakialaista vuoristoa.

Marraskuussa riitti kiirettä. Muutto ja työmatka Belgiaan osuivat hyvin lähekkäin, joten ei ollut yllätys, että juoksemaan ehdin vain 84.04 kilometrin verran. Toisaalta kiire aiheutti sen, etten ehtinyt märehtiä pimeyttä vaan joulukuu tupsahti eteen aivan huomaamatta.

Belgiassa.

Joulukuussa pääsin jo lähemmäs satasta mutten aivan siihen saakka: 94.46 kilometriä kertoo, ettei tavoitteen toteuttaminen olisi ollut lainkaan mahdotonta. Omaa saamattomuutta, sen myönnän.

Vuosi vaihtui rakettien paukkeessa.

Juoksin vuonna 2017 yhteensä 1184,96 kilometriä. Kauas ei jäänyt tasaluku 1200, mutta ehkäpä siinä voisi olla hyvä tavoite uudelle vuodelle.

Miten sitten kävi alkuvuonna asettamilleni tavoitteille? Tammikuun 2017 haaveita löytyy tästä:
  • Päätavoitteeni on selviytyä Helsinki City Runilla maaliin. Tämä toteutui.
  • HCR:n lisäksi toivon pääseväni mukaan joihinkin muihinkin juoksutapahtumiin. Salamajärvi Trailrun oli syyskuussa 2016 minulle kiva, uusi aluevaltaus. Niinpä joku polkujuoksutapahtuma voisi tänäkin vuonna tulla kyseeseen. Kalenteriin en mitään ole HCR:n lisäksi merkinnyt, mutta yritän osallistua vähintään kolmeen juoksutapahtumaan. Tämä toteutui - polkujuoksukisoissa en käynyt mutta kahteen järjestettyyn lenkkiin osallistuin kyllä..
  • Vuonna 2016 juoksin kympin bruttoaikaan 55:51.2. Tavoittelen aikaan tänä vuonna taas pientä parannusta: 55 minuutin alitus olisi kiva. Tämä ei toteutunut.
  • Vuonna 2016 juoksin yhteensä 1138 kilometriä. Vuonna 2017 pyrin siihen, että joka kuukausi tulisi juostua vähintään sata kilometriä ja vuoden kokonaismääräksi tulisi siten vähintään 1200. Tämä ei toteutunut.
  • Juoksun lisäksi haluan panostaa oheisharjoitteluun. Lihaskuntoa ja liikkuvuutta lisää, treeniä vähintään kaksi kertaa viikossa! Tämä ei toteutunut.
  • Luonto tuntuu vuosi vuodelta olevan elämässäni tärkeämpää. Retkeily kiinnostaa, vaikka olenkin retkeilijänä noviisi. Retkihaaste 2017 voisi toimia hyvänä innoittajan retkeilyn aloittamiseen: pyrin kuittaamaan vuoden aikana haasteesta kaksikymmentä kohtaa. Tämä ei toteutunut - suoritin haasteesta 12 kohtaa. Siihenkin olen toki tyytyväinen.
  • En halua suorittaa hampaat irvessä sen kummemmin juoksemista kuin elämää yleensäkään. Niinpä tavoittelen vuodelta 2017 hyvää mieltä. Toivon pääseväni tekemään entistä enemmän asioita, joista minulle tulee hyvä olo - olkoot ne asiat sitten luonto-, liikunta-, kulttuuri- tai muita elämyksiä. Tämä toteutui, mikä on listalta ehkä kaikkein paras juttu. Vuosi 2017 oli monin tavoin hieno, ja tässä postauksessa näkyy lopulta vain pintaraapaisu siitä, mitä kaikkea hyvää vuoteen mahtui.
Olen hyvin kiitollinen siitä, miten hyvä 2017 oli minulle. Uskallan toivoa hyvää myös vuodelta 2018 muistaen kuitenkin sen, että mikään elämässä ei ole itsestään selvää.

Millaisia tavoitteita ja odotuksia minulla on vuodelle 2018, siitä kirjoitan myöhemmin lisää. Nyt on hyvä rauhoittua sekä muistelemaan mennyttä että haaveilemaan tulevasta.

Hyvää alkanutta vuotta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polar M400, kokemuksia

Kokemuksia Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta

XXL, ärtymyksen nostattaja