Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2018.

Viikko 30/2018: laiskottelu jatkui

Kuva
Jos meni edellinen viikko vähäisin liikunnoin, ei heinäkuun viimeinen täysi viikko ollut sen kummempi. Juostua tuli vaivaiset 12.47 kilometriä eli kuta kuinkin sama määrä kuin edellisviikolla. Liikuntaan käytin aikaa 2:47:15, mikä oli kuitenkin edeltävää viikkoa enemmän.

Suurin syy juoksemisen vähäisyyteen oli helle, toiseksi suurin syy oli ajanpuute. Elohopea killui koko viikon ajan kolmenkymmenen asteen kieppeillä, ja joinakin päivinä oli niin kuuma, että hiki virtasi, vaikkei liikkunut minkään vertaa.

Maanantaina aloitin viikon uimalla pitkästä aikaa pidemmän matkan. Puolisen kilometriä uintia, sen päälle reilun kymmenen minuutin kahvakuulailu: hyvä hellepäivän setti, jonka jälkeen oli ihanaa vielä pulahtaa järveen ja käydä saunassa.


Tiistaina lähdin lenkille aamulla ennen kuutta, jotta lämpötila ei ehtinyt kohota liian tukalaksi ja ehdin hyvin vielä töidenkin pariin. Eipä vain ollut kepeää meno nytkään, sillä yllättävän aikaisin elohopea kipusi kahdenkymmenen paremmalle puolelle.

Viikko 29/2018: laiskottelua

Kuva
Heinäkuinen viikko jäi tilastoihin tällä kertaa vähemmän kunniakkaista syistä: ennätyksellisen vähän tuli liikuttua. Kokonaistreeniaikaa kertyi vain hieman yli puolitoista tuntia, joten syytä rinnan röyhistelyyn ei todellakaan ole.


Lenkillä kävin viikon mittaan vain kahdesti. Tiistaina ryntäsin aamulenkille, ennen kuin päiväksi luvattu lämpö ehti vallata koko ulkoilman. Energiaa ei kuitenkaan hirveästi ollut ja tyydyin melko lyhyeen rupeamaan, vaikka kaunis aamu olikin.
PK 43:48, 5.32 km. Keskisyke 131, keskivauhti 8:13.


Torstaina suuntasin helteestä huolimatta urheilukentälle tekemään kilometrin vetoja kiihtyvällä vauhdilla. Lähes 30 asteen lämmössä vedot sujuivat paremmin kuin uskalsin etukäteen odottaa mutta kuitenkin tyydyin vain neljään rykäisyyn alkuun suunnittelemani viiden sijasta. Ei vain oikein jaksanut enempää rehkiä.
VK 54:32, 7.06 km. Keskisyke 162, keskivauhti 7:42. Kilometrin vedot keskinopeuksin 6:55, 6:36, 6:09 ja 5:41.

Viikonloppu menikin sitten Porissa jazz- ja asu…

Viikko 28/2018: huh hellettä!

Kuva
No nyt on kesää! Hellettä on riittänyt niin, että viikon lenkit jäivät kaikki kovin lyhyiksi, koska ei vain jaksanut lämpimässä kovin pitkään taapertaa. Mutta nyt ei pidä valittaa vaan nauttia siitä, että päiviä voi kuluttaa rannalla ja ulkoilmassa niin pitkään kuin vain ehtii ja haluaa.

Maanantaina viikon liikunnat aloitti lenkkeilyn ja kahvakuulan yhdistelmä. Kahvakuulatreeni kesti 21 minuuttia, peruskestävyyslenkki lähes tunnin. Auringonpaistetta riitti, vaikkei vielä aivan helteisiin yllettykään.
PK 48:00, 6.04 km. Keskisyke 132, keskivauhti 7:56.

Tiistai oli taas juoksukoulupäivä. Ennen juoksukoulua kävin kevyellä PK-lenkillä ja juoksukoulussa ohjelmassa olivat minuutin vedot. Tietenkään en malttanut pitää vetojen vauhtia ihan optimaalisena, ja loppua kohden syke nousi maksimialueelle. Mutta olipa hauskaa tehdä vetoharjoitus, kun ohjaaja kannusti ja piti huolta ajan seuraamisesta.
PK 41:19, 5.10 km. Keskisyke 133, keskivauhti 8:05.
Juoksukoulu yhteensä 3.41 km, keskisyke 140 ja …

Viikko 27/2018: pari yllätystä

Kuva
Viikosta 27 muodostui yhdellä sanalla sanoen yllätyksellinen. En suinkaan yllättänyt juoksemalla erityisen kovaa tai pitkää matkaa, mutta kohtasin pari odottamatonta seikkaa, joiden myötä myös Juoksuhaaste eteni:

Haahuilu metsäpoluilla tiistaina täytti haastekohdan 19. Poikkea entuudestaan tuntemattomalle polulle ja juokse katsomaan, mihin se johtaa. PK 35:34, 4.08 km. Keskisyke 132, keskivauhti 8:42. (Enemmän aiheesta täällä.)Lauantaina lähdin aika lyhyellä varoitusajalla osallistumaan Pekan pyrähdykseen, jossa olin nyt mukana kolmatta kertaa. Luulin, että reitti on sama kuin aiempina vuosina mutta yllätyksekseni vasta lähdössä selvisi, että kisa taivallettiinkin urheilukentällä. Kolmensadan metrin rataa kierrettiin siis kolmekymmentäkolme täyttä kierrosta ja sata metriä päälle. Juoksuhaasteesta täyttyi kohta 30. Juokse radalla.

Pekan pyrähdys on aiemmin aiheuttanut pieniä pettymyksiä, kun en ole päässyt tuntia alittamaan. Nyt siihen olisi reitin puolesta ollut hyvät mahdollisuudet, …

Juoksuhaaste puolivälissä

Kuva
Olen nyt tavoittanut Juoksuhaasteessa puolivälin! Kahdennenkymmenennen haastekohdan saavutin, kun lähdin uudella kotiseudulla haahuilemaan polulle, jonka määränpäästä en tiennyt. Poikkesin siis entuudestaan tuntemattomalle polulle ja juoksin katsomaan, mihin se johtaa (haastekohta 19).

En ole mikään nokkela suunnistaja. Olen kuitenkin aika hyvä huijaamaan muita esittämällä, että osaan näppärästi navigoida esimerkiksi uusissa kaupungeissa – todellisuudessa olen vain näppärä käyttämään muun muassa puhelimen navigaattoria ja myös ihan perinteistä karttaa. Suuntavaistoni on todellisuudessa onneton ja vieraissa paikoissa pelkään joutuvani totaalisesti eksyksiin. Tälläkin kertaa pelasin siis varman päälle ja huolehdin, että suuntasin kuta kuinkin oikealle, koska tiesin, että jossain kohtaa siellä tulee joku tie vastaan ja sitten ehkä pääsen kartalle ja ihmisten ilmoille.

Oli kuitenkin hyvä, että keräsin rohkeutta ja suuntasin vieraalle polulle. Kohtasin yllättävän upeita maisemia, kun kulj…

Markus Torgeby: Juoksijan sydän

Kuva
Juoksijan sydän perustuu tositapahtumiin: kirjassa Markus Torgeby kertoo omasta elämästään ja siitä, miten juokseminen on muutakin kuin kilometrien ja ennätysten keräilyä: se on muun muassa tapa siirtyä paikasta toiseen ja lopulta varsinainen elämäntapa.

Nuorena Markus Torgeby on lahjakas juoksija. Lupaava ura kuitenkin katkeaa, kun muilta tulevat vaatimukset nousevat liian suuriksi ja jopa täysin kohtuuttomiksi. Torgebyn tarinassa on siten kysymys paljosta muustakin kuin juoksemisesta. Markus Torgeby on erakkoluonne, joka päättää kaksikymppisenä jättää kaiken ja muuttaa metsään. Lumi ja pakkanen eivät ole miehelle este, kun hän asettuu metsän keskelle Jämtlantiin. Luonnon keskellä tärkeää on vain se, että pysyy hengissä. Ja loppujen lopuksi juoksu pysyy kuitenkin elämässä mukana.

Metsän keskeltä Torgeby päätyy myös Afrikkaan, missä hän on äärirajoilla monessa suhteessa. Mutta olipa sitten Afrikassa tai Euroopassa, olennaista on se, mitä itse sisimmältään on. Ja sen Torgeby on valmis …

Viikko 26/2018: melontaa ja vähän myös juoksua

Kuva
Olenpa iloinen, kun sain tähän kesään sisällytettyä yhden uuden lajikokeilun. Melontakurssilla vietin yhteensä kolme iltaa; paljon opin ja hyvällä mielellä otin kurssin päätteeksi vastaan todistukseni siitä, että olen alkeiskurssin käynyt. Kivasta kokemuksesta lisää täällä.
Alkuviikko menikin meloessa niin, että muun liikunnan pariin ennätin vasta keskiviikkona. Silloin kävelin 2.22 kilometriä ja sen päälle kävin kevyehköllä PK-lenkillä. Paremmaltakin olisi voinut tuntua, mutta muutaman kilometrin jälkeen jalat vertyivät ja juoksu alkoi tuntua ihan hyvältä.
PK 1:07:31, 8.14 km. Keskisyke 138, keskivauhti 8:17.


Torstaina lähdin lenkille aamutuimaan, kun muu perhe vielä veteli hirsiä. Vajaa kolme varttia oli ihan riittävästi puolikkaan banaanin voimin; lenkin jälkeen oli kiljuva nälkä ja aamiainen maistui erityisen hyvältä.
PK 42:20, 5.03 km. Keskisyke 131, keskivauhti 8:24.

Perjantaina lepäsin siitä yksinkertaisesta syystä, että väsytti. Päivään mahtui kyläilyä ja ruuhkassa matelemist…

Kesäkuu 2018

Kuva
Kesäkuu, mihin katosit? Uskomatonta, että kesäkuu on jo jäänyt taakse: vastahan kesä alkoi! Mutta niin vain on, että nyt eletään heinäkuuta ja on hyvä hetki kurkistaa olan taakse, mitä kesäkuussa tapahtuikaan.

Etukäteen arvelin, että kesäkuussa on vaikea löytää aikaa juoksemiselle, koska arki asettaa omia haasteitaan. Näin kyllä kävikin, tavallaan, mutta enemmän haasteita asetti lopulta väsymys, jonka vuoksi jätin useampia lenkkejä väliin. Jos olo on jo ennen liikkeelle lähtöä todella väsynyt, lienee viisaampaa jättää rehkiminen väliin ja levätä hyvällä omallatunnolla. Kun sanon väsynyt, tarkoitan todellista väsymystä enkä laiskuutta – ne osaan tässä iässä jo erottaa toisistaan. :)

Onneksi kesäkuuhun kuitenkin mahtui muutakin kuin uuvahtanutta oloa. Oli kesävieraita, mukavia työjuttuja, kivaa perhearkea ja perinteinen juhannus. Luonto on tarjonnut ihmeteltävää, kun on riittänyt kaunista kesäsäätä ja toisaalta tuulen tuiverrusta ja ennätyksellistä kuivuutta (valitettavasti). Kesäsatee…