Lokakuu 2018


Iltapäiväaurinkoa kotimaisemissa.

Valosta ja väreistä sai tänä vuonna lokakuussa nauttia! Uskomattoman kaunista ruskaa kesti ainakin Keski-Suomessa pitkään, ja ensimmäinen lumisade ehti tulla, ennen kuin koivut pudottivat keltaiset lehtensä maahan. Ulkolämpötila vaihteli lähes kahdestakymmenestä lämpöasteesta muutamaan pakkasasteeseen, ja hieman "pääsi" jo testaamaan sitäkin, miltä tuntuu juosta lumessa ja pakkasviimassa.

Nyt tosin ovat lumet jo sulaneet, eli valkeus ei tuo lainkaan lisävaloa pimeisiin marraskuun iltoihin. Taas kerran yllätyin siitä, miten synkkiä illat ovatkaan talviaikaan siirtymisen myötä. Nyt ei auta muu kuin yrittää ulkoilla päivänvalon aikaan aina, kun mahdollista, jotta saisi edes hieman tankattua valoenergiaa.

Ilta-aurinkoa Kaliforniassa.

Lokakuun kohokohtiin kuuluu ilman muuta pitkään ja hartaasti odotettu lomamatka Kaliforniassa. Ainoita miinusmerkkejä lomassa olivat pitkät matkat (eivätkä nekään niin pahoja olleet), aikaerorasitus (sekin helpotti lopulta nopeammin kuin odotin) ja maahantulomuodollisuudet Yhdysvalloissa (työläämmät kuin ennakoin). Muuten reissu tarjosi sitä, mitä kaivattiin: lämpöä, valoa, ystävällisiä ihmisiä, rentoa yhdessäoloa, aikatauluttomuutta ja lepoa.

Los Angelesin kattojen yllä.

Reissun yksi ehdoton huippukohta oli puolimaraton, josta lisää täällä. Kahden tunnin alitus tuli hieman yllättäen varsin optimaalisissa olosuhteissa, kun iso osa matkasta taittui alamäkeen. Mutta olipahan hauskaa juosta puolikas aivan uusissa maisemissa ja uudessa maassa.

Kotimaassa.

Liikunnan suhteen lokakuu oli muutoin vaisumpi kuin etukäteen kuvittelin. Flunssaoireet haittasivat harrastamista kuukauden alkupuolella ja lomalla ei juuri tullut juostua. Loppukuukauden liikkumisia sotkivat pienet kiireet ja oheistreenejä verotti suoraan sanottuna oma saamattomuus. En tiedä, miksi lihaskuntoon ja -huoltoon on niin vaikea panostaa, kun lenkille lähteminen harvemmin on mitenkään erityisen työlästä.

Lokakuun aikana liikuin yhteensä 18 tuntia ja 54 minuuttia. Juoksukilometrejä kertyi yhteensä 100,23 – satasen tavoitteen täyttyminen on pieni yllätys, koska tuntui, että iso osa kuukaudesta meni hömpötellessä. Juoksemisen lisäksi kävelin (10,19 km), pyöräilin (13,91 km) ja joogasin (noin 1,5 tuntia), uinkin hieman. Joogasta on alkanut vähitellen tulla uusi suosikkini, ja sitä yritän jatkaa nyt, kun vuoden pimein aika on käsillä.

Juoksuhaaste eteni taas muutaman kohdan verran. Puolimaratonilla juoksin paikkaan, jossa en ollut ennen käynyt (kohta 11), aamulenkillä Anaheimissa tervehdin vastaantullutta toista juoksijaa (kohta 18) ja lokakuun lopulla tein nähtävyyskierroksen juosten (kohta 36). Haaste on neljää kohtaa vailla täysi: Cooperin testi, juoksumatto- tai sisähallijuoksu, porrasjuoksu ja lenkki ilman elektroniikkaa ovat vielä jäljellä. Mistähän löytyisi puhtia erityisesti ensin mainitun suorittamiseen? Entä miksi tuo viimeksi mainittu on niin vaikea?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polar M400, kokemuksia

Kokemuksia Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta

XXL, ärtymyksen nostattaja