Söin huomaamattani


Työpäivää piristi kummasti tieto siitä, että työpaikkaravintolassa oli tarjolla hyvää ruokaa. Odotin lounasaikaa innolla ja ryntäsin sitten nälkä vatsassa kurnien kohti ravintolaa. Siellä sitten lapoin hyvällä mielellä ja täynnä iloista odotusta lautaselleni ruokaa, joka näytti juuri niin hyvältä kuin ajattelinkin.

Joitakin hetkiä myöhemmin tajusin kauhoneeni ruoan suuhuni.
Mutta miltä ruoka maistui? 
Ei mitään käsitystä. Söin odottamani ruoan huomaamattani. Käsittämätöntä! Mitä tapahtui?

Syy on yksinkertainen: En pyhittänyt ruokahetkeä pääasialle, eli syömiselle, vaan käytin lounastauon sähköpostien lukemiseen ja muuhun tärkeään. Koska olen niin kiireinen ja tärkeä etten voi edes ruokataukoa olla ilman sähköpostien selailua. Eihän sitä voi tietää, jos juuri lounaan aikana tulee sähköposti, johon on välttämättä heti reagoitava.

Kuinka typerää! Ruoasta pitäisi nauttia, mutta sitä en ilmeisesti ole vieläkään tajunnut. Puhumattakaan siitä, miten tärkeää olisi työpäivän mittaan välillä lepuuttaa aivoja sen sijaan, että tarjoilee päälleen koko ajan ärsykkeitä.

Tämän asian opetteleminen jatkuu edelleen. Jotain olen nyt joka tapauksessa ymmärtänyt.

Kuva ei ole minun ruokapöydästäni vaan Pixabaysta. Kaikki ottamani ruokakuvat näyttävät siltä, että ei todellakaan odota innolla lounastaukoa niitä katsellessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polar M400, kokemuksia

Kokemuksia Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta

XXL, ärtymyksen nostattaja