Elokuu 2019


Jos elokuun haluaisi tiivistää hyvin tiiviiksi, menisi se näin: PNM ja alavire. Vähän kolkoltahan tuo kuulostaa, joten ehkä voisi kuitenkin laajentaa vaikka tällaisilla ilmauksilla: ihanat kesäpäivät, upea päivä Tukholmassa, kaunis Turku lähisaaristoineen, järisyttävä keikkareissu Tampereelle, mielettömän hienot lämpimät elokuun lopun illat. Nythän tuo jo kuulostaa paremmalta, eikös vaan?


Liikunnallisesti elokuun isoin juttu oli Paavo Nurmi Marathon, joka jätti jälkeensä vähän kaksijakoiset tunnelmat. Ennätys tietysti tuli, kun juoksin ensimmäisen maratonini, mutta pitkä rupeama pakotti myös kohtaamaan tosiasiat ja myöntämään, että jalat eivät ole kunnossa. Ilmankos juokseminen on tuntunut pitkin elokuuta vähän ärsyttävältä, jo ennen Turun juoksua.

Takareisien ja oikeastaan koko takaketjun kireydet pakottivat kiinnittämään kesällä huomiota kehonhuoltoon. Venyteltyä tuli elokuussa yhteensä reilut kaksi tuntia – tiedän, liian vähän edelleenkin. Toisaalta nyt tuntuu siltä, että venyttely ei hirveästi tilannetta auta vaan tarvitaan kovempia otteita.


Juoksukilometrejä elokuussa kertyi 110,53. Määrä on ihan hyvä, kun ottaa huomioon sen, että PNM:n jälkeen en juuri juossut. Ihan tarkoituksella annoin itselleni luvan olla lähtemättä lenkille. Kävelyllä tosin kävin, mutta en hirvittävän paljon: elokuussa yhteensä 26,3 kilometriä.


Aika epämääräisin tuntemuksin olen syyskuuta aloitellut. Odottelen pääsyä osteopaatin pakeille ja mietin, mitä juoksu minulle merkitsee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polar M400, kokemuksia

Kokemuksia Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta

XXL, ärtymyksen nostattaja