Viikko 45/2019: kaatuilua


Kyllä alkaa olla juoksemisessa talven tuntua. Ulos lähtiessä pitää miettiä aiempaa tarkemmin, miten pukeutuu, ellei halua paleltua ennen ensimmäistäkään juoksuaskelta. Mutta kyllä on ollut kaunista, kun maata on verhonnut pieni lumipeite ja aurinkokin on välillä pilkistellyt.

Maanantaina olin ajatellut tehdä reippaamman lenkin mutta useamman huonosti nukutun yön jälkeen päädyin ottamaan kevyesti. Yllättävän hyvin syke lopulta pysyi maltillisena, vaikka olo ei ollut ihan virkein mahdollinen. Hitaasti toki piti edetä.
PK1 1:08:21 – 8,1 km. Keskisyke 123, keskivauhti 8:26.

Ero tasan viikon takaiseen oli aika hurja: viikkoa aiemmin samankaltainen keskisyke vaati vauhdin, joka oli peräti minuutin hitaampi kilometriä kohti.

Kevyen ja hitaan lenkin kruunasi vajaan puolen tunnin joogaharjoitus. Mieltä helli erityisesti loppurentoutus.


Tiistaiaamuna hölkkäsin kaupunkikodilta töihin ennen auringonnousua. Viime metreillä kävi vahinko: En huomannut, että tienpinnan kunnostustöiden jälkeen tiellä oli koroke, johon kompastuin. Lensin rähmälleni, mutta onneksi ei sattunut pahemmin.
PK1 42:48 – 5,0 km. Keskisyke 122, keskivauhti 8:32.
Lisäksi kävelyä 1,4 kilometriä.

Keskiviikkona oli sitten vauhtikestävyyslenkin aika, aikomuksena juosta viidensadan metrin vetoja. Heti alkajaisiksi lensin nurin jäisellä tiellä, mutta lähinnä vain putosin polvilleni, ja kovimman kolauksen taisi saada ylpeys. Olisi varmaan pitänyt arvata, että ei kahta ilman kolmatta... Kesken toisen vauhtivedon lensin oikein kunnolla rähmälleni. Housujen polvessa reikä, samoin polvessa, hetken aikaa kovin tuskainen olo. Jatkoin kuitenkin lenkin loppuun, kun tuntui, ettei mitään ollut varsinaisesti rikkoutunut.
VK 51:46 – 7,04 km. Keskisyke 140, keskivauhti 7:21.


Sen verran kaatuminen kuitenkin teki, että vasen jalka kävi ikävän kipeäksi illan mittaan ja torstai kului lähinnä sohvalla, jalka kohoasennossa. Sama ohjelma perjantaina, joskin vähän jo pääsin ulos koiraa ulkoiluttamaan. Kyllä harmitti ja ärsytti, että moista piti sattua!

Lauantaina kävin kokeilemassa jalan kestävyyttä kevyehköllä lenkillä. Syke nousi tavallista enemmän lumisen tien takia, mutta onneksi jalka alkoi jo tuntua varsin normaalilta.
PK2 57:31 – 7,03 km. Keskisyke 137, keskivauhti 8:10.
Lisäksi venyttelyä vartin verran.


Sunnuntaina oli tarkoitus ulkoilla, mutta päiväsuunnitelmat menivät kerralla uusiksi, kun tytär joutui kolariin. Onneksi, onneksi lopulta vaurioitui vain auto, ja nuori kuljettaja selvisi säikähdyksellä. Isänpäivää vietettiin lopulta hyvin rauhallisissa merkeissä ja kiitellen suojelusenkeliä, joka oli oikeaan aikaan paikalla.

Viikon liikunnat tässä:

  • Yhteensä liikuntaan käytin aikaa 4 tuntia 36 minuuttia.
  • Juoksua 27,17 kilometriä.
  • Kävelyä 1,4 km.
  • Venyttelyä ja joogaa 40 minuuttia.

Kommentit

  1. Olipahan viikko! Toivottavasti tämä viikko sujuu vähemmillä vaurioilla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Polar M400, kokemuksia

XXL, ärtymyksen nostattaja

Kokemuksia Polar Loop -aktiivisuusrannekkeesta