Tekstit

Viikko 7/2019

Kuva
Oi, ihana talvi! Maanantaina aloitin viikon innoissani, sillä viikonloppuna tehtyjen töiden ansiosta minulla oli aikaa tehdä pidempi lenkki kuin aikoihin ja vieläpä päivänvalon aikaan. Ulkona pari plusastetta ja leuto tuuli – mikä upea juoksusää! Äänikirjan parissa kilometrit kertyivät melkein huomaamatta ja mielessä kävi, että uuden viikon voisi käynnistää huonomminkin.
PK2 1:58:50 – 15 km. Keskisyke 136, keskivauhti 7:55.

Tiistai menikin sitten lepäillessä ja keskiviikkona kävimme perheen kanssa yhdessä luistelemassa. Viisivuotias alkaa vähitellen pysyä pystyssä luistimilla omin avuin. Luistelun jälkeen tein puolituntisen voimaharjoittelun käsipainoilla.

Torstai oli lepopäivä, sillä päivä täyttyi töistä ja ystävänpäiväohjelmasta; kyläilystä ja teatterista. Varsin mukavia tapoja viettää talvipäivää.


Perjantaina juoksin auringonnousun aikaan aamulenkin, ja taivaan upea väriloisto toi lenkkiin ihan omaa viehätystään. Tanakka tuuli kuitenkin teki etenemisestä paikoin aika työlästä, eik…

Karo Hämäläinen: Miksi juoksen

Kuva
"Reitti, jota on juossut kymmenet tai sadat kerrat, ei ole vain reitti vaan osa henkilöhistoriaa. Sen juokseminen uudelleen vuosia myöhemmin on muistojen, ei kilometrien juoksemista.
Vanhoille jäljilleen palaavalla juoksijalla on nostalgisoiva katse. Hän katsoo paitsi maisemaa myös itseensä. Molemmat hän näkee välimatkan päästä."

Karo Hämäläinen on kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Lisäksi hän on juoksija. Ensin mainittu titteli kietoutuu yhteen jälkimmäisen kanssa, kun lukija tarttuu Hämäläisen uutuuskirjaan Miksi juoksen (Otava 2019). Kirjan nimen kysymykseen Hämäläinen vastaa moninaisesti ja monisanaisesti vieden lukijan mukanaan juoksijan ajatuksiin. Juoksua harrastava ei oikein voi olla pohtimatta itse, miksi juoksee. Ehkä juoksua harrastamaton saattaa päätyä pohtimaan, miksi ei juokse.

Kirjassa kurkistetaan Karo Hämäläisen elämään, mutta minkäänlaisesta tirkistelystä ei ole kysymys. Pääpaino on juoksussa, vaikkakin välillä sivutaan myös arkista elämää, …

Viikko 6/2019: lunta ja loskaa

Kuva
Keskellä talvea saatiin elää myös viikolla 6. Lunta saatiin vielä vain lisää, ja loppuviikosta elohopea nousi plussan puolelle niin, että aika loskaisissa tunnelmissa sai jo taivaltaa. Sunnuntaina oli jo suorastaan kevään tuntua ilmassa, kun vesi tippui räystäästä ja joku lintu laulaa luritteli sydämensä kyllyydestä.


Maanantaina en ehtinyt aivan niin pitkälle lenkille kuin toivoin. Kevyenä lenkki kuitenkin pysyi, kuten olin suunnitellutkin:
PK1 42:02 – 5,09 km. Keskisyke 124, keskivauhti 8:15.

Tiistaina päivän liikunta-annokseksi sai riittää vain käsipainoilla tehty voimaharjoittelu. 27-minuuttisen keskisykkeeksi tuli 114, eli mistään hurjasta hikitreenistä ei ollut kyse. Mutta tuntuipa käsissä keskiviikkona, joka oli lepopäivä.

Torstaina aloitin aamun tunnin flow joogalla ja illalla töiden jälkeen kävin rauhallisella ja mukavalla lenkillä leppoisassa talvisäässä. Oli kiva huomata, että syke pysyi maltillisena ilman isompia ponnisteluja. Lisäksi leudossa illassa oli jotenkin erityise…

Viikko 5/2019: lunta, lunta

Kuva
Pakkasta, aikatauluja, kiirettä ja kuitenkin hyvää mieltä – siinä tämän viikon aineksia. Tammikuu vaihtui helmikuuksi kunnon talvisäässä ja viikko alkoikin todellisella pakkaslenkillä, kun maanantaina taivalsin 25 asteen pakkasessa. Monikerrosvaatetus ja liike pitivät kuitenkin huolen siitä, että kylmä ei tullut. Juoksukello sen sijaan simahti kesken kaiken! Arviolta matkaa kertyi 6,2 kilometriä leppoisalla otteella ja hitaalla vauhdilla.


Tiistaina pätkin lenkin kahteen osaan siten, että ensin tein koiran kanssa kevyen peruskestävyyslenkin ja sitten kävin reippaammalla lenkillä yksin. Yhteensä matkaa kertyi verryttelyineen 8,14 kilometriä.
PK1 25:40, 3,06 km. Keskisyke 127, keskivauhti 8:23.
VK1 20:45, 3 km. Keskisyke 148, keskivauhti 6:55 – verryttelyt mukaan luettuna kokonaismatka 5,08 km.

Lenkille lähtiessä yllätyin, kun Polar M430 -kello olikin kadottanut lähes kaikki lajiprofiilit. Innokas lenkkikaverini meinasi pillastua, kun ei mentykään heti ovesta ulos vaan jäin sisätiloihin…

Tammikuu 2019

Kuva
Jos vuoden ensimmäinen kuukausi pitäisi tiivistää muutamaan ilmaukseen, valitsisin seuraavat: kiire, lyhyet lenkit, upea talvi. Vuosi alkoi töissä todellisella sumalla siten, että välillä on saanut hartiavoimin ponnistella, jotta on voinut ujuttaa liikuntaa johonkin rakoseen. Onneksi liikuntahetkiä kuitenkin löytyi, mutta moneen kertaan juuri kiire vaikutti siihen, että lenkit jäivät ajateltua lyhyemmiksi. Loppujen lopuksi juoksin yli kymmenen kilometrin lenkin vain kahdesti.


Mutta olipa kiirettä tai ei, sai tammikuussa kuitenkin nauttia upeasta talvesta. Kovimmilla pakkasilla ei tietenkään tuntunut ihan niin huikealta saada viettää talvea kotimaassa, mutta usein sain juostessani ihastella upeaa lumista luontoa ja henkeäsalpaavaa valkeutta ympärilläni.


Aina en innostunut ulos kuitenkaan lenkkeilemään vaan päädyin muutamaan otteeseen juoksumatolle tammikuun aikana. Muutaman kerran kokemuksella voin sanoa, että juoksumatto on aivan kelpo vaihtoehto, mutta kyllä kilometrit ulkoilmassa k…

Viikko 4/2019: paukkupakkasia ja auringonvaloa

Kuva
Nyt onkin saatu elää oikeaa talvea lumipyryineen ja paukkupakkasineen. On jo pitänyt miettiä ainakin sitä, miten pukeutua kylmän sään lenkeille, ja myös sitä, kannattaako lenkille lähteä, jos elohopea painuu kovin alas.

Viikko alkoi maanantaina reilun kahden kilometrin kävelyllä ja kevyellä juoksulenkillä. Polar M430 ei tosin ollut keveydestä aivan samaa mieltä, sillä kesken varsin tasavauhtisen lenkin syke hyppäsi mittarin mielestä maksimialueelle. Hieman turhautti, ja lopulta otin mittarin kokonaan pois ranteesta. Huvittavaa oli se, että mittari vain jatkoi sykelukemien ilmoittamista loppuun saakka, vaikka ihokosketusta ei enää ollutkaan.
PK 57:57, 7,25 km. Keskivauhti 7:59.


Tiistain koiralenkillä mittarin lukemat olivat jo tolkullisempia. Illan pimeydessä juostu lenkki toi hyvää oloa, vaikka lähteminen tuntui työpäivän päälle vähän työläältä.
PK2 39:27, 5,57 km. Keskisyke 142, keskivauhti 7:04.

Keskiviikon lepäilin ja torstaina juoksin kiihtyvän inervallitreenin juoksumatolla. Kov…

Viikko 3/2019: juoksumatolla kahteen kertaan

Kuva
Talvisissa tunnelmissa sai taivaltaa viikolla 3. Viikon aikana tuli myös hankittua lisäkokemusta juoksumatolta, kun työmatkan hotellista löytyi matto, jonka ansiosta ei tarvinnut lähteä taistelemaan tietä eteenpäin tuulessa ja tuiskussa.

Maanantaina kävin kotinurkilla kevyellä peruslenkillä. Juoksu tuntui hyvältä ja kepeältä, kuten toivoinkin.
PK1 46:29, 6,2 km. Keskisyke 121, keskivauhti 7:29.

Tiistaina kävelin työmatkaa 3,5 kilometriä kosteassa lumisateessa. Melkoista tarpomista ja perille päästyä tuntui kuin olisin tehnyt isommankin liikuntasuorituksen. Kävelyn päälle tein kuitenkin vielä iltalenkin, joka ei tuntunut ihan yhtä kevyeltä kuin edellispäivän kirmaisu. Se näkyi myös sykelukemissa.
PK2 48:49, 6,17 km. Keskisyke 137, keskivauhti 7:54.

Keskiviikko oli aktiivisen levon päivä: kävelyä hieman yli viisi kilometriä. Torstaina en sitten ehtinytkään muuta kuin ulkoilemaan lapsen ja koiran kanssa.



Perjantaina lähdin työreissuun ja ennen illan kokousta kävin hotellin juoksumatolla…