Rapa roiskui adventtina

Pimeyttä ja sadetta, siinä tämän joulukuun elementit.
Voihan vetinen joulukuu! Jouluun ei ole enää monta yötä, mutta niin vain sain eilen pienellä lenkilläni väistellä vesilammikoita ja rapaa - enkä aivan kuivin jaloin onnistunut kotiin pääsemään. Lämmintä oli seitsemän astetta, joten juoksuasuksi riittivät trikoot, pitkähihainen paita ja ohut takki. Eipä uskoisi, että on joulukuu.

En ehtinyt kovin pitkää lenkkiä tehdä, mutta vajaa puoli tuntiakin on parempi kuin ei mitään. Tämä pitäisi muistaa silloinkin, kun liikkumattomuutta tulee perusteltua sillä, että ei ole aikaa. Ja vaikkei aikaa ollut tolkuttomasti, tuli lenkistä silti hyvä olo.

Juoksin tarkoituksella hyvin hitaasti, ja matkaa kertyi hieman yli kolme kilometriä. Keskisyke oli 130, mihin olin erittäin tyytyväinen: välillä tuntuu, että syke kimpoilee ylös, vaikka kuinka yrittäisin edetä maltilla. Eikä maksimisykekään ollut kuin 147, vaikka matkalla oli pari isompaa ylämäkeä.

Joulutohinaa on ilmassa, mutta toivon ehtiväni vähän pidemmälle lenkillä vielä ennen joulua.

Kommentit