Juoksukoulua ja kevyttä lenkkeilyä


Viikonvaihteeseen kuului taas juoksukoulua. Lauantaina tehtiin toiminnallisia liikkuvuutta lisääviä harjoitteita, jotka on helppo ottaa osaksi omaa liikkumista. Siihen pyrinkin, sillä olen liian pitkään harmitellut sitä, että kehonhuolto jää jatkuvasti sivuosaan tai kokonaan pois. Nuo juoksukoulusta saamani ideat ovat todella hyviä, koska ne pystyy vaivatta tekemään oman lenkin lämmittelyn tai loppuverkan aikana. 

Noiden harjoitteiden lisäksi lauantaina tehtiin lyhyitä intervalleja, ja ohjaajamme seurasi samalla askellustamme. Mitään suurta ongelmaa juoksussani ei kuulemma ole, mutta hitaissa vauhdeissa lantio painuu alas. Toisaalta vauhdin kasvaessa ongelma korjaantuu. Lantion asentoon pitää yrittää jatkossa kiinnittää huomiota varsinkin hitailla lenkeillä.

Sunnuntai olikin sitten rankempi koulupäivä, kun teimme voimaharjoittelua salilla. Huomasin taas kerran, että tarvitsen kunnon ohjausta, jotta saan itsestäni enemmän irti. Tänään onkin sitten vähän arkuutta lihaksissa, mikä ei ole ikävää laisinkaan!

Lihasarkuudesta huolimatta kävin aamulla tekemässä lenkin. Tiedän, että huomenna aikaa ei juuri ole, joten halusin hyödyntää mahdollisuuteni nyt, rankasta viikonlopusta huolimatta. (Joskus muinoin rankka viikonloppu muuten tarkoitti ihan muuta kuin liikunnan parissa rehkimistä...)

Aamun lenkki sujui mukavasti. Alku- ja loppuverkkojen kanssa aikaa meni hieman reilu tunti ja matkaa kertyi hieman yli seitsemän kilometriä. Keskisyke oli 125, maksimi 138. Olen aamun lenkkiin oikein tyytyväinen, koska odotin, että viikonloppu painaisi kropassa enemmän. Varsinkin sykelukemien valossa näyttää hyvältä.

Kun vein aamulla lapsen hoitoon, kuulin, että hoitokaveri on vatsataudissa. Ehkä tieto aiheutti ikäviä tuntemuksia vatsaan lenkin loppuvaiheilla, tai sitten tauti on tulossa meille päin. Toivon ensin mainittua vaihtoehtoa.

Kommentit