Tavoite saavutettu!

Kisamitalin saaminen tuntui nyt todella hyvältä.
Finlandia Marathon -tapahtumaan sisältynyt Valon Kymppi juostiin perjantai-iltana. Startti oli kahdeksalta, joten päivän aikana ehti miettiä kisataktiikkaa. Tai itse asiassa ei ehtinyt: jossain vaiheessa päivää tuntui epätodelliselta ajatukselta, että illalla olisi edessä juoksutapahtumaan osallistuminen. Työpäivä oli niin vauhdikas, etten juuri ennättänyt kisaa jännittää, ja töiden jälkeen ohjelmassa oli niin lasten kuskaamista kuin pikasiivoustakin niin, että ehdin oikeastaan vasta kuuden maissa alkaa miettiä juoksuvarusteita. Sitten alkoi jo vähän jännittääkin.

Lähdin kotoa seitsemän maissa, ja matkan aikana ehdin käydä lävitse niitä tuttuja asioita, kuten "en osaa", "en jaksa" ja "tässä ei ole mitään järkeä". Parina edellispäivänä vihoitellut lonkankoukistaja hieman mietitytti, mutta yritin työntää häiritseviä ajatuksia sivuun ja keskittyä henkiseen tsemppaamiseen.

Jyväskylän Paviljongin luona jäi mukavasti aikaa kiinnittää juoksunumero, katsella ympärille ja aistia tunnelmaa. Viime hetkillä vielä mietin vaatetustani ja päätin, etten lähdekään lyhythihaisella t-paidalla taipaleelle vaan jätän päälleni ohuen pitkähihaisenkin. Ilta alkoi sen verran viiletä.

Varttia vailla kahdeksan oli alkulämmittelyn aika, ja sitten siirryttiin lähtöviivalle. Liikaa ei tarvinnut odotella eikä kiirettä tullut vaan kaikki sujui oikein sopivaan tahtiin.
Juoksunumero.
Alun perin ajatuksenani oli lähteä liikkelle noin kuuden minuutin kilometrivauhtia. Äkkiä kuitenkin totesin, että askel tuntui sen verran keveältä, että uskaltauduin menemään lujempaa: ensimmäinen kilometri taittui ajassa 5:33. Sitä oikeastaan säikähdin hieman ja himmailin vauhtia hieman niin, että toinen kilometri kellotettiin aikaan 5:43. Edelleen olin suunnittelemaani aloitusvauhtia edellä, mutta kun meno tuntui hyvältä, annoin mennä.

Ensimmäiset viisi kilometriä taittuivat ajassa 28:05, ja olo oli hyvä. Kierroksen loppuvaiheessa oli hieman nousua, ja se hengästytti, mutta ei pahasti. Huoltopisteestä otin mukillisen urheilujuomaa ja jatkoin toiselle kierrokselle.

Jossain seitsemän kilometrin kohdalla tajusin, että tunti kyllä alittuu, ellei jotain todella yllättävää tule eteen. Siitä tuli hurjan hyvä fiilis, ja vaikka etukäteen pelkäsin viimeisten kolmen kilometrin olevan rankkoja, sainkin oivalluksestani hyvää puhtia ja voimia niin, että missään kohtaa ei tuntunut, että pitäisi vaihtaa kävelyyn.

Maaliin saavuin lopulta ajassa 55:51.2, nettoaika oli 55:47.4. Juoksun jälkeen tuntui hurjan hyvältä: saavutin tavoitteeni ja vielä ajalla, josta en etukäteen uskaltanut edes unelmoida. Salaa haaveilin 57 minuutista, mutta olisin ollut tyytyväinen, vaikka aikani olisi alkanut numeroilla 58 tai 59.

Parannusta viimevuotiseen kymppiin tuli yli neljä minuuttia. Täysin vertailukelpoisia ajat eivät tietenkään ole, koska reittiä on muutettu, mutta on tuo parannus joka tapauksessa sellainen, että jotain olen matkan varrella varmasti oikein tehnyt.

Onnistuin etenemään varsin tasaista vauhtia koko matkan. Keskinopeus oli 5:35, nopein kilometri 5:32 ja hitain 5:45.
Lähdön hetkellä.
Finlandia Marathon -tapahtumasta jäi todella hyvä mieli. Valon Kymppiin tunnelmaa toivat valotehosteet ja tulet matkan varrella, ja pimenevässä illassa oli todella kiva juosta. Reitti oli mukavan tasainen, kun viimevuotinen jyrkähkö nousu oli jätetty pois. Eksymisen vaaraa ei ollut, siitä pitivät tehokkaasti huolen opastajat, jotka myös muistivat kannustaa juoksijoita. Muutenkin järjestelyt toimivat niin hyvin, että ensi vuoden tapahtuma täytyy ehdottomasti ottaa harkintaan, jos sellainen järjestetään. Todennäköisesti järjestetään, sillä sähköpostiin tupsahti jo viesti, jossa toivotetaan tervetulleeksi mukaan myös vuonna 2017.

Kommentit

  1. No niin, olin oikeassa: hyvin se meni :) Onnea, ole ylpeä itsestäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olitkin! :) Kiitos kannustuksesta ja tsemppaamisesta. Olen todella tyytyväinen. :)

      Poista
  2. Onnittelut hienosta juoksusta! Tuntihan alittui leikiten. Siitä vaan kohti uusia haasteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Aika äkkiä sitä huomaa, että uusia suunnitelmia alkaa muhia mielessä. ;)

      Poista
  3. Hieno, tasavauhtinen kymppi. Ja mikä aika! Onneksi olkoon Jonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Tuota tasaista vauhtia ihmettelinkin, kun olin varma, että toinen kierros on paljon ensimmäistä hitaampi. :)

      Poista

Lähetä kommentti