Marrasputken loppupää häämöttää

Maanantai-iltana oli leppoisa sää kaatosateen jälkeen.
Juoksua 28 minuuttia.
Kun viime viikolla sai sovitella nastalenkkareita jalkaan, sai marrasputken viimeisen kokonaisen viikon aloittaa kaatosateen jälkeen sulalla hiekkatiellä. Lumettomista ja jäättömistä reiteistä sekä vesisateesta on saanut lenkillä jos toisellakin.
Mitä muuta on marrasputken viimeiseen kokonaiseen viikkoon sisältynyt?
  • leutoa säätä: tuntui kummalliselta, kun esimerkiksi maanantai-iltana puhalsi leppoisa tuuli ja olisi voinut kuvitella, että eletään syyskuuta
  • lunta: viikon loppupuolella pölähti valkeutta maisemaan niin, että lauantaina olin kiitollinen auraajalle, joka oli käynyt siivoamassa kevyen liikenteen väylää lenkkikuntoon
  • keventelyä: marrasputken viikoista tämä oli kevein, tarkoituksella - viikon pisin lenkki vain kahdeksan kilometriä
  • Ozzya ja Cormorania: Minä, Ozzy vaihtui Robert Galbraithin eli J. K. Rowlingin Käen kutsu -dekkariin, joka on Cormoran Strike -sarjan aloitusosa
  • kilometrejä hieman alle 34.
Marrasputkea on edessä enää vaivaiset kolme päivää, eli loppusuora on jo hyvinkin käsillä. Sitä kohti näiden muistikuvien myötä:
Tiistaiaamuna kaupungin valoja.
Juoksua 1 tunti ja 11 minuuttia.
Utuista ja harmaata keskiviikkona.
Juoksua 32 minuuttia.
Putken pää näkyvissä ihan konkreettisesti.
Torstaina juoksua 40 minuuttia.
Perjantaina olikin lunta! Ja kiire pikkujouluihin.
Juoksua 25 minuuttia.
Lauantaina lunta vasta olikin - ja kiire ostoksille.
Juoksua 25 minuuttia.
Sunnuntaina sekä lunta että viimaa.
Juoksua 53 minuuttia.

Kommentit

  1. Kohta on putki takana! Sää on näköjään mennyt ihan samaa rataa kuin meillä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vähiin käy ennen kuin loppuu. :) Sääolosuhteet ovat olleet varsin vaihtelevat.

      Poista

Lähetä kommentti