Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2017.

Syyskuu: flunssaa ja juoksua

Kuva
Monenlaisia tunnelmia ja lenkkejä mahtui syyskuuhun. Mahtui myös lenkkeilemättömyyttä, kun flunssa pakotti pysymään kaukana lenkkareista reilun viikon verran. Pakkolepo muistutti siitä, miten tärkeä osa elämääni liikkuminen nykyään on. Ja olipas kivaa, kun taas sai tauon jälkeen lenkkarit kiskoa jalkaan!

Syyskuu alkoi kivalla perjantaipitkiksellä Helsingissä, ja samalla kirjasin kuukauden pisimmän lenkin. Jo seuraavana yönä iskikin flunssa, joten ainakin pitkästä lenkistä tuli palauduttua kunnolla.


Flunssan jälkeen ensimmäinen lenkki taittui poluilla. Polkujuoksussa on omaa viehätystään, vaikka edelleen taivallan suurimman osan lenkeistäni asfaltilla tai hiekkateillä.


Syyskuun huippuhetkiin lukeutuu Valon Kymppi -juoksutapahtuma, jossa kymmenen kilometriä taittui nettoajalla 55:54.5. Olin tulokseeni oikein tyytyväinen, ja tapahtumasta sain muutenkin uutta intoa tekemiseeni.


Kympin juoksusta palauduttuani pääsin kunnolla juoksemisen makuun, ja kuun lopulla sain kilometrejä kasaan oike…

Viimeinen pitkis ennen Vantaata

Kuva
Vantaan puolimaraton odottaa kahden viikon päässä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisihan ilmoittautumisen ihan hyvin voinut jättää tekemättä. Olisi voinut, ja sen sijaan, että jännittää tulevaa, voisi keskittyä köpöttelemään kaikessa rauhassa tutuissa maisemissa.

Vaan ei auta. Kun on kerran ilmoittauduttu, mennään mukaan, ellei ylivoimaisia esteitä matkalle ilmaannu. Ylivoimaisiin esteisiin ei lukeudu pelkurimaisuus sen kummemmin kuin henkinen vastahankaisuuskaan.


Tänään juoksin viimeisen pitkän lenkin ennen Vantaata. Eipä ollut sekään kovin pitkä, kolmisentoista kilometriä. Aikaa kului tunti ja kolme varttia, eli vauhti ei todellakaan päätä huimannut. Vaan eipä ollut tarkoituskaan.


Jos ei vauhdissa ole kehumista, olin kuitenkin oikein tyytyväinen siihen, miten helposti syke pysyi PK-alueella koko matkan ajan. Aerobista kynnystä (150) en itse asiassa hätyytellyt matkan aikana lainkaan. Jotain kehitystä on siis tapahtunut - tai sitten juoksukellossa on vikaa.

Joka tapauksessa tun…

Viikko 38/2017

Kuva
Reipas viikko muodostui viime viikosta, ja muutenkin monin tavoin hyvä. Viikonloppuna sai nauttia todella hienoista syyssäistä, ja sunnuntaina havahduin huomaamaan, miten hienoa syysväriä lehtipuut parhaillaan yllään kantavat.

Liikunnan suhteen aloitin viikon kevyellä PK1-lenkillä ja tiistaina oli vihdoin mahdollisuus juosta kuukauden toinen pitkä lenkki. Keskiviikkona lepäilin ja torstaina oli vuorossa toinen kova treeni, reilun tunnin VK-lenkki. Perjantaina palauttelin reilun puolen tunnin lenkillä, mikä taisikin tulla tarpeeseen, sillä syke meinasi pyrkiä jatkuvasti PK-alueen yläpuolelle.

Lauantai oli lepopäivä ja viikon kruunasi sunnuntai-illan mäkivetolenkki, johon sisältyi kolme reippaampaa pyrähdystä ylämäkeen. Enempää en halunnut iltamyöhällä tehdä, sillä tiesin, että yöunet tulivat jäämään lyhyiksi enkä halunnut kuormittaa itseäni liikaa. Tulipahan todettua, että ylämäet eivät todellakaan ole ominta aluettani - johtopäätöksenä siis todettakoon, että mäkitreenejä pitäisi ohje…

Polkujuoksukenkiä testaamassa

Kuva
Flunssan jälkimainingeissa panin merkille Salomonin ja Intersportin järjestämän polkujuoksukiertueen, joka rantautui myös kotikaupunkiini viime viikon tiistaina. Luvassa oli tuote-esittelyä ja noin kolmen vartin mittainen polkujuoksulenkki.

Arvoin, menenkö mukaan vai onko olo vielä liian flunssainen. Viimein päätin osallistua, sillä 45 minuutin juoksulenkki kuulosti sopivan kevyeltä hieman nuhaiselle olotilalle. No, eipä sitten ihan niinkään: kyllähän se pitäisi tietää, että poluilla ei kovin helpolla pääse, vaikka vauhti olisi hyvinkin maltillinen.


Tyytyväinen kuitenkin olin, kun tuli lähdettyä. Yllätyksekseni polkujuoksukenkiä pääsi testaamaan metsään saakka. Laajasta kenkävalikoimasta löysin itselleni Salomonin Sense Escapet, joita kenkien esittelijä suositteli erityisesti aloittelijoille. Sellaiseksi itseni varsinkin polkujuoksijana koen, joten valinta oli selvä, kun kokokin vielä osui oikeaksi heti ensimmäisellä yrityksellä.

Noin 4.5 kilometrin lenkki olikin hyvä testijuoksuun. …

Viikko 37/2017

Kuva
Syyskuun puoliväliä lähestyessä treeniviikosta muodostui melkoisen vaihteleva. Alkuviikosta vielä mietin, olenko riittävän terve liikkumaan, ja takana oli reilun viikon lepäily flunssan takia. Maanantaina kävin kevyellä kävelylenkillä ja tiistaina suuntasin Intersportin ja Salomonin polkujuoksutapahtumaan, jota pidin hyvänä mahdollisuutena testata, miten jaksan juosta. No joo, hyvä ja hyvä, mutta tulipahan juostua isolla porukalla kivalla polkureitillä.
Keskiviikkona lepäilin ja torstaina kävin testaamassa, miltä vauhdikkaampi meno tuntuu. Pari 500 metrin vetoa sujui mukavasti keskivauhdeilla 5:58 ja 5:55, eikä hengästyminen aiheuttanut yskäkohtauksia, vaikka nenä vähän vuotikin.

Perjantaina sitten uskaltauduin Valon Kympille, josta lisää täällä. Ilta-aikaan sateessa juoksu sujui paremmin kuin uskalsin etukäteen odottaa. Tyytyväinen olin, vaikken ennätystä kympillä tehnytkään.


Lauantaina palauttelin rankasta kympin juoksusta pienellä kävelylenkillä. Sunnuntaina palauttelu jatkui mets…

Valon Kymppi 2017

Kuva
Osallistuin perjantaina kolmatta kertaa peräkkäin Finlandia Marathonin kympin juoksuun. Aiemmin en olekaan suunnannut tapahtumaan yhtä epävarmoissa tunnelmissa kuin nyt: edellisenä yönä nukuin huonosti ja tein kolmeen kertaan vakaan päätöksen olla osallistumatta. Kurkkua kaihersi hieman eikä yöllä tunnelmaa juuri parantanut sateen ropina.

Aamulla kuitenkin päätin, että kumoan yölliset sopimukset itseni kanssa ja osallistun sittenkin. Torstain testilenkki oli vakuuttanut, että pieni nuhaisuus ei pahemmin menoa haitannut eikä juoksu toisaalta tuntunut nuhaa pahentavankaan. Mutta koska takana oli flunssajakso yli viikon mittaisine liikkumattomuuksineen, en asettanut minkäänlaista aikatavoitetta vaan toivoin pääseväni maaliin DNF-merkinnän sijaan.


Viimeiseen asti arvoin, mitä puen päälleni. Viimein päädyin pitkiin lahkeisiin ja pitkähihaiseen paitaan, sillä lämpötila laski tasaisesti, kun ulkona vielä satoi vettä. Kannustusjoukkoni vetivät päälleen untuva- ja sadetakkeja, joten lyhythiha…

Matti Riekki: Raskas askel

Kuva
”Juoksijuus onkin ennen muuta henkinen tila. Se patistaa ulos sateeseen tai pakkaseen kun muut lepuuttavat vällyjen välissä. Se hiertää kuin epäsopiva juoksukenkä etelänlomallakin, kun pitäisi nauttia auringossa makaamisesta. Silti juoksijuus korjaa enemmän kuin hajottaa.” Matti Riekki on Inferno-lehden pitkäaikainen päätoimittaja, joka eräänä krapula-aamuna päätti suunnata juoksijan tielle. Tuon vuonna 2008 tehdyn päätöksen jälkeen Riekki on juossut useita maratoneja ja lisää on luvassa, sikäli mikäli haaveet toteutuvat. Matkaansa krapula-aamusta lenkkiteille Matti Riekki kuvaa kirjassaan Raskas askel*.
Kirjassaan Riekki tarjoaa rouhealla tyylillä höystettyjä ohjeita siitä, miten juoksuharrastuksessa pääsee liikkeelle. Neuvoja löytyy niin harjoittelun rytmityksestä kuin varusteistakin, juoksun hyödyistä ja juoksijan terveydestä. Mitään järisyttävää uutta Riekki ei kirjassaan tarjoa vaan vinkit ja neuvot ovat tuttuja monesta muustakin juoksukirjasta. Toisaalta Raskas askel on antoisa,…

Viikko 36/2017: pakkolepoa

Kuva
Viikko sitten meni niin kuin meni: hitaasti ja ankeasti. Flunssa pakotti pysymään poissa lenkkipoluilta.

Kun tajusin, että flunssa tunkee päälle, mietin, kuinka maltan olla liikkumatta. Sepä ei sitten ollutkaan minkäänlainen haaste. Olo oli niin raihnainen, että ei käynyt mielessäkään edes katsella lenkkareita, saati sitten ottaa juoksuaskelia. Oloa ei varsinaisesti ole helpottanut Syyspoika, joka on yskinyt kanssani vuoronperään yöaikaan niin, että unet ovat olleet kohtuullisen katkonaisia.


Voihan olla niin, että totaalilepo on tehnyt hyvää. Eikös sitä sanota, että kunto kasvaa levossa? Tosin rajansa kaikella, muuten kai tässä pitäisi olla huippukunnossa valmiina rikkomaan muitakin ennätyksiä kuin sitä, jossa lasketaan peräkkäisten lepopäivien määrää.

Loppujen lopuksi viikko ei kuitenkaan ollut vain kurjuutta. Iloa elämään toivat lapset, jotka kiikuttivat kaupasta kukkakimpun flunssaista äitiä ilahduttamaan. Keskimmäinen levitti maanantaina päälleni viltin, kun olo oli kurjimmillaan…

Syksysuunnitelmia

Kuva
Syksylle on tiedossa monenlaista tekemistä ja ohjelmaa niin työn kuin vapaa-ajan merkeissä. Juoksuun liittyenkin on pari juttua tulossa: Finlandia Marathon -tapahtuman Valon Kymppiin osallistun taas ja uutena kokemuksena on luvassa Vantaan Maraton lokakuussa.
Finlandia Marathonin kohdalla kai voi puhua jo perinteestä, sillä juoksen kympin Jyväsjärven rantamaisemissa nyt kolmatta kertaa. Tapahtuma on edessä reilun viikon kuluttua perjantaina - hui! - ja illan hämärtyessä luvassa lienee taas hienoja valaistuksia ja tunnelmallisia tulia. Tosin pieni epävarmuustekijä olkapäällä koputtelee: nyt toivon, että tervehdyn flunssasta ja pääsen lähtöviivalle.

Viime vuonnahan juoksu sujui paljon odotuksiani paremmin ja fiilis oli sekä juoksun aikana että sen jälkeen todella hyvä. Uutta ennätystä en rohkene tällä kertaa odottaa mutta tunnin alitukseen toivon kympillä kykeneväni.

Mielessä on muhinut ajatus uudesta puolimaratonista vielä tämän vuoden puolella, koska kevään HCR jätti hieman hampaankol…

Viikko 35/2017

Kuva
Elo-syyskuun taitteen treeniviikko oli pitkään hyvä mutta lässähti loppua kohden kuin se kuuluisa pannukakku. Kun edellisviikko oli hieman kevyempi, oli nyt tarkoitus taas vähän kiristää ruuvia. Niin myös tapahtui:

Viikko alkoi taas maanantaina reippaalla VK-lenkillä, jonka jälkeen tiistaina pitikin palautella kevyesti lenkkeillen. Hölkkäsin palaveriin ja sieltä pois rauhallisen hitaasti sadesäässä.


Keskiviikkona suunnitelmiin kuului mököttää ilta sisätiloissa, päivä kun oli niin harmaa ja suorastaan pimeä. Illaksi kuitenkin kirkastui, ja mököttämisen sijaan päätinkin käydä kävelyllä. Parin kilometrin kävelyn päälle tein pikaisen core-treenin.

Torstaina oli levon aika kahdesta syystä. Päivän aikataulu oli aivan mahdoton ja lisäksi halusin kerätä voimia seuraavan päivän pitkälle lenkille. Perjantaipitkis sujuikin Helsingissä kivasti mainiossa säässä.
Riittävän kovaa en viikolla tainnut juosta, sillä karttelemani flunssa sai kuin saikin minut viimein kiinni. Perjantain ja lauantain väl…

Perjantaipitkis

Kuva
Jos ihminen pääsee pääkaupunkiin hieman etuajassa illan kokousta ajatellen, mitä hän tekee? Tietysti suuntaa lenkille, mieluummin pitkälle sellaiselle. Ei toki käy mielessäkään, että voisi vaikka istahtaa nautiskelemaan helsinkiläisten kuppiloiden antimista.

Minulle jäi muutama tunti ylimääräistä aikaa, kun matkustin Helsinkiin työasioissa. Niinpä hiljensin päässäni kahvikupillisen oluttuopin ääreen houkuttelevan äänen ja pakkasin lenkkarit ja juoksuvaatteet mukaan. Olin jopa niin tomera, että katsoin etukäteen kartasta, missä voisin juosta mukavasti lenkin niin, ettei tarvitsisi juosta samaa reittiä takaisin.

Helppoa kuin mikä, varsinkin kun somesta tuli seurattua Helsinki Street Run -kokemuksia. Tapahtuman reittihän vaikutti varsin mainiolta, joten sitä soveltamaan siis.


Töölönlahdelta Olympiastadionin ohitse Tukholmankadulle ja siitä kohti Seurasaarta. Ei kuitenkaan Tamminiemeen saakka vaan Ramsaynrantaan ja Kuusisaareen. Matkalla sai ihastella kaikenlaista tietyömaista hulppeisii…

Elokuu taakse jäi

Kuva
Kuten ennakoinkin, elokuu toi tullessaan arkirutiinit, jotka helpottivat liikkumista ja lenkille pääsyä. Sain juoksumittariini kilometrejä enemmän kuin vuoden aiempina kuukausina: 125. Mikä tärkeämpää, tuntuu siltä, että juoksuharjoittelu oli pitkästä aikaa suunnitelmallista ja kohtuullisen monipuolista epämääräisen höntsäilyn sijaan.


Sain myös viimein lenkkeihin hieman pituutta. Kymmenen kilometriä ylittäviä lenkkejä juoksin käytännössä viikottain. Vauhtikestävyyttä tuli treenattua aiempaa enemmän, kun pyrin tietoisesti irtautumaan mukavuusalueeltani.

Oheistreenejä onkin sitten vastavuoroisesti tullut tehtyä vähemmän kuin kesä- ja heinäkuussa. Silläkin puolella on kuitenkin jotain ideaa havaittavissa: pidempi venyttely on ollut ohjelmassa kuta kuinkin kerran viikossa. Samoin voima- tai coreharjoittelua löytyy jossain määrin jokaisen viikon kohdalta.


Kolean kesän jälkeen haaveilin lämpimästä ja kauniista syksystä. Aika viileissä säissä on kuitenkin saanut jo moneen kertaan taivaltaa.…