Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2018.

Viikko 34/2018: flunssasta palautumista

Kuva
Flunssa alkoikin taipua nopeammin kuin alkujaan kuvittelin. Kun sunnuntaina vielä tuntui siltä, että tautipeikko ei häivy ikinä, oli jo maanantaina paljon parempi olo – osansa varmaan antoi erityisen hyvin nukuttu yö. Maanantaina kävin kevyellä kävelylenkillä ja vaikka nuha vaivasi, ei olo ainakaan huonontunut ulkoilusta.

Niinpä uskaltauduin tiistaina kevyelle hölkälle, peräti kahteen kertaan. Ensin kävin yksin hyvin hitaalla ja kevyellä lenkillä, ja kun olo ei käynyt huonommaksi, kävin illalla koiran kanssa vielä toisella hyvin hitaalla ja kevyellä lenkillä. Ja ai että, miten tuli hyvä olo!
PK1 35:33, 4.26 km. Keskisyke 128, keskivauhti 8:19.
PK1 35:52, 4.18 km. Keskisyke 126, keskivauhti 8:34.

Keskiviikkona oli kaksiosaisen lenkin päivä. Ensimmäinen osa oli vähän reippaampi peruskestävyyslenkki, jonka tein taas yksin. Sitten hain kotoa mukaani koiran, joka ihmetteli, kun kesken lenkin heitin lenkkarit pois ja tepsuttelin loppumatkan paljain varpain. Juoksuhaasteen kohta 22. Juokse …

Viikko 33/2018: flunssan kourissa

Kuva
Elokuun puolivälin myötä saapuivat viimein hieman viileämmät säät, ja juoksuun olosuhteet ovat olleet suorastaan mainiot.

Maanantaina pidin ansaitun lepopäivän toteutettuani edellisviikolla Juoksuhaasteen kohdan 9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan. Tiistaina olikin sitten vuorossa jo kovempi rykäisy, kun juoksin pitkän vauhtikestävyyslenkin:
VK 1:15:49, 11.36 km. Keskisyke 164, keskivauhti 6:40.
Vauhti pysyi aika nätisti koko lenkin ajan tuossa keskivauhdin tuntumassa ilman suurempia hyppäyksiä suuntaan tai toiseen. Liian raskaalta ei myöskään tuntunut, joten olen tyytyväinen lenkkiin. Verryttelyiden kanssa matkaa kertyi yhteensä 15.07 kilometriä.

Keskiviikkona tein palauttelevan kevyen metsälenkin koiran kanssa. Lenkkikaverini kirmasi innoissaan metsässä uusia hajuja aistien, minä puolestani pysyin kiltisti poluilla ja nautin upeasta elokuisesta aamusta.
PK1 48:37, 5.66 km. Keskisyke 125, keskivauhti 8:35.


Loppuviikko menikin sitten aivan toisin kuin suunnittelin. Keskiv…

Viikko 32/2018: juoksuhaasteen edistämistä

Kuva
Elokuu toi vihdoin mukanaan ryhtiä ja intoa juoksemiseen. Aikaa ja toisaalta voimiakin löytyi nyt enemmän kuin aikoihin, ja varsinkin ajan riittävyydestä nautin todella, koska tiedän, että kun työt taas kunnolla pyörähtävät käyntiin, saa tätä ylellisyyttä vain kaihoisasti muistella.

Otin tavoitteekseni edistää tällä viikolla Juoksuhaastetta, ja siinä onnistuinkin mukavasti. Päätin yrittää tällä viikolla toteuttaa kohdan 9. Juokse joka päivä yhden kalenteriviikon ajan, joten tavoitteenani oli pitää kokonaisrasitus kohtuullisena ja lenkit melko lyhyinä. Se ei ollutkaan kovin vaikeaa! Ja haastekohdankin toteuttaminen onnistui.

Juoksuhaaste eteni muutoinkin. Heti viikon alkajaisiksi maanantaina toteutin VK-lenkin päätteeksi haastekohdan 23. Juokse takaperin. Olipas muuten haastavampaa kuin etukäteen osasin aavistaa – mutta myös hauskaa! Varsinainen lenkki koostui kahdesta kilometrin mittaisesta vedosta, jotka toteutuivat nopeuksin 5:42 ja 5:24. Jälkimmäistä ei ollut tarkoitus aivan noin …

Lomalla

Kuva
Lomalla viimein. Kesä ei ihan mennyt niin kuin alkujaan suunnittelin, ja töitä tuli paiskittua enemmän tai vähemmän heinäkuun lopulle saakka. Syy on kokonaan omani: lupauduin ylimääräisiin töihin, ja siksi todellinen loma siirtyi ja siirtyi. Ekstrahommat eivät onneksi olleet täysipäiväisiä vaan pystyin pitämään vapaata siellä, täällä – kaltaiselleni murehtijalle "tippavapaat" eivät tosin ole optimaalisin vaihtoehto, sillä olen huono sysäämään työasiat kokonaan pois mielestäni, ja siten henkisesti tulee oltua töissä helposti myös silloin, kun fyysisesti on muualla.


Jo ennen lomaa tajusin, että olen liian väsynyt. Ikävät ajatukset valtasivat mielen, tilanteita ja tapahtumia tuli tulkittua liian yksioikoisesti, jo aamulla väsytti. Helle vei voimia (vaikka ihanaa olikin saada todellinen kesä myös tänne Pohjolaan) ja yöllä liian kuuma koti teki unista katkonaisia. Olan taakse katsottuani ymmärsin, että takana oli pitkä ajanjakso, jossa oli monta kuormittavaa tekijää: paljon töit…

Heinäkuu 2018

Kuva
Helteinen heinäkuu on jäänyt taakse. Ja miten upeaa kesää heinäkuu tarjosikaan! Hellepäiviä oli kosolti niin, että kesäsäistä on todella saanut nauttia. Useana päivänä elohopea kipusi kolmenkymmenen asteen kieppeille ja auringonvaloa sai tankata mielin määrin.

Aivan pelkkää onnea ei kesäsää kuitenkaan tarjonnut. Kuivuus ja korkeat lämpötilat huolestuttavat: näin äärimmäisiä sääilmiöitä en toivo, vaikka lämmöstä ja valosta pidänkin. Sadetta on tullut todella vähän, minkä huomaa. Esimerkiksi mustikat jäävät pieniksi ja sienisato on kuuleman mukaan olematon – puhumattakaan maanviljelijöiden ahdingosta.

Heinäkuu oli ihana. Vaikka en päässyt lomailemaan aivan sillä aikataululla kuin suunnittelin, ehdin nauttimaan kesästä monin tavoin. Kuukauden kohokohtiin lukeutuu ehdottomasti reissu Porin Jazzeille. Monta vuotta on tapahtumasta haaveiltu ja nyt haave viimein toteutui. Kivaa ja rentouttavaa oli, ja nyt haaveena on – tietenkin! – uusia Pori jazzeineen joskus tulevina vuosina.


Liikunnan su…