Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2019.

Viikko 8/2019: lomaa kohti

Kuva
Tänä vuonna ajanlasku on mennyt jotenkin niin, että kunhan talvilomaan pääsee, alkaa kalenterin kanssa helpottaa. Melkoisen tiiviisti olen saanut alkuvuoden painaa töitä, ja putki huipentui tähän talvilomaa edeltävään viikkoon. Onneksi kuitenkin pidän työstäni valtavasti, ja se auttaa jaksamaan. Toisaalta se on myös riski, sillä välttämättä innostuneena ei huomaa ajatella, että joka tapauksessa on jätettävä aikaa myös levolle ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.

Jollain tapaa olen kyllä tuon tarpeen itsestä huolehtimiseen tiedostanut, ja siksi yritän pitää kiinni liikkumisesta ja levosta myös silloin, kun kalenteri alkaa näyttää aika mahdottomalta. Kohtuullisesti siinä viikolla kahdeksan onnistuin, vaikka toki liikunnalle olisi voinut uhrata enemmänkin aikaa.


Maanantaina sain aloittaa viikon rauhallisella ja leppoisalla tunnin lenkillä. Luminen metsätie oli sopivasti tiivistynyt niin, että alusta tuntui hyvältä. Myöhemmin illalla tein kaksikymmentäminuuttisen venyttelyharjoituks…

Viikko 7/2019

Kuva
Oi, ihana talvi! Maanantaina aloitin viikon innoissani, sillä viikonloppuna tehtyjen töiden ansiosta minulla oli aikaa tehdä pidempi lenkki kuin aikoihin ja vieläpä päivänvalon aikaan. Ulkona pari plusastetta ja leuto tuuli – mikä upea juoksusää! Äänikirjan parissa kilometrit kertyivät melkein huomaamatta ja mielessä kävi, että uuden viikon voisi käynnistää huonomminkin.
PK2 1:58:50 – 15 km. Keskisyke 136, keskivauhti 7:55.

Tiistai menikin sitten lepäillessä ja keskiviikkona kävimme perheen kanssa yhdessä luistelemassa. Viisivuotias alkaa vähitellen pysyä pystyssä luistimilla omin avuin. Luistelun jälkeen tein puolituntisen voimaharjoittelun käsipainoilla.

Torstai oli lepopäivä, sillä päivä täyttyi töistä ja ystävänpäiväohjelmasta; kyläilystä ja teatterista. Varsin mukavia tapoja viettää talvipäivää.


Perjantaina juoksin auringonnousun aikaan aamulenkin, ja taivaan upea väriloisto toi lenkkiin ihan omaa viehätystään. Tanakka tuuli kuitenkin teki etenemisestä paikoin aika työlästä, eik…

Karo Hämäläinen: Miksi juoksen

Kuva
"Reitti, jota on juossut kymmenet tai sadat kerrat, ei ole vain reitti vaan osa henkilöhistoriaa. Sen juokseminen uudelleen vuosia myöhemmin on muistojen, ei kilometrien juoksemista.
Vanhoille jäljilleen palaavalla juoksijalla on nostalgisoiva katse. Hän katsoo paitsi maisemaa myös itseensä. Molemmat hän näkee välimatkan päästä."

Karo Hämäläinen on kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija. Lisäksi hän on juoksija. Ensin mainittu titteli kietoutuu yhteen jälkimmäisen kanssa, kun lukija tarttuu Hämäläisen uutuuskirjaan Miksi juoksen (Otava 2019). Kirjan nimen kysymykseen Hämäläinen vastaa moninaisesti ja monisanaisesti vieden lukijan mukanaan juoksijan ajatuksiin. Juoksua harrastava ei oikein voi olla pohtimatta itse, miksi juoksee. Ehkä juoksua harrastamaton saattaa päätyä pohtimaan, miksi ei juokse.

Kirjassa kurkistetaan Karo Hämäläisen elämään, mutta minkäänlaisesta tirkistelystä ei ole kysymys. Pääpaino on juoksussa, vaikkakin välillä sivutaan myös arkista elämää, …

Viikko 6/2019: lunta ja loskaa

Kuva
Keskellä talvea saatiin elää myös viikolla 6. Lunta saatiin vielä vain lisää, ja loppuviikosta elohopea nousi plussan puolelle niin, että aika loskaisissa tunnelmissa sai jo taivaltaa. Sunnuntaina oli jo suorastaan kevään tuntua ilmassa, kun vesi tippui räystäästä ja joku lintu laulaa luritteli sydämensä kyllyydestä.


Maanantaina en ehtinyt aivan niin pitkälle lenkille kuin toivoin. Kevyenä lenkki kuitenkin pysyi, kuten olin suunnitellutkin:
PK1 42:02 – 5,09 km. Keskisyke 124, keskivauhti 8:15.

Tiistaina päivän liikunta-annokseksi sai riittää vain käsipainoilla tehty voimaharjoittelu. 27-minuuttisen keskisykkeeksi tuli 114, eli mistään hurjasta hikitreenistä ei ollut kyse. Mutta tuntuipa käsissä keskiviikkona, joka oli lepopäivä.

Torstaina aloitin aamun tunnin flow joogalla ja illalla töiden jälkeen kävin rauhallisella ja mukavalla lenkillä leppoisassa talvisäässä. Oli kiva huomata, että syke pysyi maltillisena ilman isompia ponnisteluja. Lisäksi leudossa illassa oli jotenkin erityise…

Viikko 5/2019: lunta, lunta

Kuva
Pakkasta, aikatauluja, kiirettä ja kuitenkin hyvää mieltä – siinä tämän viikon aineksia. Tammikuu vaihtui helmikuuksi kunnon talvisäässä ja viikko alkoikin todellisella pakkaslenkillä, kun maanantaina taivalsin 25 asteen pakkasessa. Monikerrosvaatetus ja liike pitivät kuitenkin huolen siitä, että kylmä ei tullut. Juoksukello sen sijaan simahti kesken kaiken! Arviolta matkaa kertyi 6,2 kilometriä leppoisalla otteella ja hitaalla vauhdilla.


Tiistaina pätkin lenkin kahteen osaan siten, että ensin tein koiran kanssa kevyen peruskestävyyslenkin ja sitten kävin reippaammalla lenkillä yksin. Yhteensä matkaa kertyi verryttelyineen 8,14 kilometriä.
PK1 25:40, 3,06 km. Keskisyke 127, keskivauhti 8:23.
VK1 20:45, 3 km. Keskisyke 148, keskivauhti 6:55 – verryttelyt mukaan luettuna kokonaismatka 5,08 km.

Lenkille lähtiessä yllätyin, kun Polar M430 -kello olikin kadottanut lähes kaikki lajiprofiilit. Innokas lenkkikaverini meinasi pillastua, kun ei mentykään heti ovesta ulos vaan jäin sisätiloihin…